Hyvä tavoite, huono toteutus

Työnantajat tekivät marraskuussa historiaa – eivätkä hetkeäkään liian aikaisin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK päätti, ettei se enää tee keskitettyjä palkkaratkaisuja kevään jälkeen. Päätös nuijittiin osaksi keskusjärjestön sääntöjä. Se pitää.

Irtautuminen suljetun talouden aikana kehitetystä mallista osoittautui oikeaksi ja hyvin ajoitetuksi. Heti joulukuun alussa yhteiskuntasopimus kaatui, mikä oli jälleen yksi esimerkiksi keskitettyjen ratkaisujen heikkouksista.

Syyt sopimuksen romuttumiseen löytyvät ennemminkin kuoppaisesta neuvottelutiestä kuin tavoitteista. Ne olivat pääsääntöisesti hyviä.

Yhteiskuntasopimus oli hallituksen ajama hanke, jolla se halusi kuroa umpeen 10–15 prosenttia kilpailijamaita heikommaksi rapautuneen kustannuskilpailukyvyn. Näin suomalainen työ olisi taas voinut ponnistaa samalta viivalta saksalaisten ja ruotsalaista kanssa. Siksi vientiteollisuus pettyi siihen, että neuvotteluiden aikana palkansaajapuolen rivit hajosivat.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT lipesi rintamasta, ennen kuin sopimuksen kokonaisuus oli tiedossa. Näin AKT veti maton palkansaajapuolen neuvottelijoiden alta.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:lla ei enää ollut alkuunkaan riittävää valtakirjaa ja neuvottelut kariutuivat.

Työnantajapuoli ei hyväksy vapaamatkustajia. Tämä ei tule yllätyksenä kenellekään, sillä AKT:n mukanaolo oli myös kahden edellisen keskitetyn palkkaratkaisun syntymisen edellytys. AKT:n ahtaajilla on käsissään työmarkkinoiden peukaloruuvi.

Samalla jokainen voi miettiä, oliko julkisuudessa syntynyt kuva neuvotteluiden etenemisestä turhan ruusuinen. Sitoutuiko palkansaajapuoli riittävästi kilpailukyvyn parantamiseen?

Palkansaajien edustajat – yllättävää kyllä – olivat haluttomia lähtemään kasvun tielle, jonka varrelle uudet työpaikat syntyvät. Paljon puhuttu kriisitietoisuus on vielä jäänyt Hakaniemessä vaille merkityksiä.

Suomi on talouskasvulla mitattuna euroalueen alisuorittaja, ja vientiteollisuuden haasteet keskeisillä markkinoilla ovat hyvin tiedossa. Venäjällä voimapolitiikka nuiji yskivän talouden syvään alhoon. Huolestuttavimmat uutiset kantautuvat Kiinasta, jonka talouskasvun hidastuminen vaikuttaa suoraan Eurooppaan. Täällä ei myöskään uskalleta investoida riittävästi. Mistä löytyisi viestinviejä, jonka Hakaniemi toivottaisi tervetulleeksi?

Hallituksen ajama yhteiskuntasopimus olisi kelvannut hyvin viimeiseksi keskitetyksi ratkaisuksi. Varsinkin jos sitä olisi voinut soveltaa toimialoittain älykkäällä tavalla. Toimialojen tarpeet työehtojen kehittämiselle vaihtelevat nyt ja jatkossa.

Pääministeri Juha Sipilä nosti rohkeasti kilpailukyvyn parantamisen hallituksen kärkihankkeeksi. Seuraavaksi hallitus vie yhteiskuntasopimuksen korvaavat kilpailukykylait eduskuntaan. Niiden valmistelussa hallitus ansaitsee kaiken mahdollisen tuen.

Lyhyt suruaika yhteiskuntasopimuksen kaatumisen muistolle on ymmärrettävä, mutta liitoissa aletaan pikkuhiljaa kaivata työrauhaa ensi syksyn alakohtaiseen neuvottelukierrokseen valmistautumiselle. Palkankorotusvara ei kasvanut, vaikka yhteiskuntasopimusta ei saatu aikaan.

Nina Pärssinen

työmarkkinajohtaja

Metsäteollisuus ry

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kiitos Palokan terveyskeskukselle

Vanhan Kirjan Talvi on nimenä vakiintunut

Jyväskylään mahtuisi uusi kirjallisuustapahtuma

Suomi ei tarvitse mitään hyökkäys- aseita

Lyhyet

Lyhyet

EK purkaa peruskoulua

Epäasiallista painostamista

Lyhyet

Jyväskylän alihinnoittelu kurittaa pieniä palveluntuottajia

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.