Hyvinvointi, ihmissuhteet ja tiede ovat vakavaa sisältöä

Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola kantoi viikonvaihteen kolumnissaan (5.5.) huolta Helsingin Sanomien sisällön muutoksesta.

Mervola markkinoi mielikuvaa siitä, että HS olisi muuttunut uutismediasta naistenlehdeksi, jossa ”uutiset saattavat hukkua alle 40-vuotiaita naislukijoita tavoittelevan ihmissuhdemössön alle”.

Torstai-illan lukutuokionsa valossa päätoimittaja haikaili aikaa, jolloin digitaalinen mediakulutus ei vielä haastanut toimittajien työrauhaa, uutisten valikoimista painettuun lehdeen niiden ”tärkeyden perusteella”.

Mervolaa voi rauhoittaa tieto siitä, että hänen vieroksumansa HS.fi elää ja voi hyvin uutisvälineenä. Myös viime torstaina sisältö koostui pääosin vakavista yhteiskunnallisista aiheista.

Illan kuluessa jokaista lifestyle-teeman juttua vastasi kolme tai neljä uutisosastojen juttua, ja muu sisältö tuli siihen vielä lisäksi. Käsitys uutisten vähyydestä tai jonkinlaisen hömppäsisällön ylivallasta on yksiselitteisesti väärä.

Kokonaan toisen pohdinnan paikka on se, kuinka mielekästä on jyvitellä mediasisältöä uutisiin, ”ihmissuhdemössöön” tai ”nykyajan sirkkeliorpoihin”.

Monet Mervolan raflaavina tarjoilemista esimerkeistä käsittelivät hyvinkin kovia aiheita tieteen, hyvinvoinnin ja terveyden alueilta.

Mikä tekee esimerkiksi kansainvälisesti noteeratusta ruskeaan rasvaan liittyvästä tiedeuutisesta laatusanomalehteen epäkelvon aiheen?

Politiikka, talous ja urheilu ovat yhä tärkeitä uutisten aihepiirejä. Kaiken muun niputtaminen naistenlehtisisällöksi on kuitenkin hämmentävä todistus, joka aliarvioi sekä lukijoiden älykkyyttä että monen toimittajakollegan osaamista.

Omaan elämään liittyvät aiheet ovat ainakin HS:n lukijoille tärkeää ja hyödyllistä sisältöä, jolle löytyy jatkossakin tilaa myös pääuutissivuilla.

Opimme koko ajan uutta siitä, millaisista aiheista ja jutuista lukijamme ovat kiinnostuneita maksamaan.

Analytiikka on tässä hyvä ja tärkeä työkalu, jotta sisältövalintoja ei tehdä vain luulon varassa. Toimittajan – tai päätoimittajan – mielestä tärkeä asia ei ole lukijalle joka kerta kovinkaan merkityksellinen.

Kyse on myös uutisen ja uutiskerronnan muutoksesta. Uutisia eivät ole enää vain ne viralliset asiat, joista päätetään vallan kamareissa.

Päättäjien ja tutkijoiden rinnalla kuullaan myös ihmisten omia kokemuksia. Tämä kaikki on muuttanut journalismia niin HS:n sivuilla kuin muuallakin.

Tätä kirjoitettaessa Washington Postin etusivun pääjuttu kertoo Melania Trumpin päivärytmistä. Dagens Nyheterin etusivulla pohditaan, kuinka valmistautua omaan kuolemaan.

HS ei keskity kosiskelemaan naislukijoita. Iloksemme koko lehden levikki ja asiakasmäärä kääntyivät viime vuonna nousuun. Digitaalisesta sisällöstä maksavia tilaajia meillä on jo yli 230 000.

Kuluneen kevään aikana olemme tarkastelleet sitäkin, pääsevätkö naiset esille jutuissamme samassa määrin kuin heitä on kansassa ja lukijoissa.

Valitettavasti siinä meillä on yhä tekemistä, sillä naisten osuus jää parhaimillaankin noin kolmannekseen maininnoista.

Keskisuomalaisen painotus näyttäisi sekä tilastojen että etusivun otsikoiden perusteella olevan vielä miehisempi. Kolme Ksml.fi:n luetuinta juttua näyttää olevan autoaiheista.

Menestyvä, ajassa elävä sanomalehdistö on kansanvallan ja sivistyksen kulmakiviä. Kollegiaalinen kannustus on siksikin aina tervetullutta.

Antero Mukka

päätoimittaja

Helsingin Sanomat

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Keski-Suomi säilyy tulevaisuudessakin

Soteuudistuksen palattava juurilleen

Lyhyet

Kirjakarkki on kiva palkka

Vanhan Kirjan Talvi on nimenä vakiintunut

Jyväskylään mahtuisi uusi kirjallisuustapahtuma

Suomi ei tarvitse mitään hyökkäys- aseita

Lyhyet

Lyhyet

Kiitos Palokan terveyskeskukselle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.