Hyvinvoivasta lapsesta kasvaa hyvinvoiva aikuinen

Koti ja päivähoito luovat pienelle lapselle ulkoiset hyvinvoinnin edellytykset silloin, kun ne vastaavat hänen sisäisiin tarpeisiinsa.

Hyvinvointipalvelua on hankala luoda, jos se ei perustu tietoon siitä, miten ihmisen sisäinen eli henkinen hyvinvointi syntyy. Asian voisi kääntää toisinpäin eli hyvinvoiva ihminen on hyvinvoinnin luoja.

Me elämme murrostilassa, jossa yhteiskunta yrittää luoda hyvinvointipalveluja mahdollisimman halvalla ja saa aikaan pahoinvointipalveluja. Henkiset arvot ovat olleet kauan hukassa ja ne on vaihdettu rahan arvoiksi.

Raha ei ole valuutta, jolla voi ostaa henkistä hyvinvointia valmiina, vaan me itse luomme sitä toinen toisillemme ihan ilmaiseksi. Meillä on edessä pitkä ja kallis pahoinvoinnin tie ennen kuin se kääntyy parempaan suuntaan.

Haluamme suojella luontoa, olemme huolissamme ilmastonmuutoksesta ja kannatamme kestävää kehitystä, jotta lapsillammekin olisi elinmahdollisuuksia.

Kaikki hyviä ja kannatettavia asioita, mutta emmekö näe kokonaiskuvassa itseämme? Mitä arvoa on millään, jos emme voi hyvin? Onko silloin enää voimia olla toiveikas ja taistella hyvien asioitten puolesta?

Pienten lasten asiat tavallisesti vaietaan ja unohdetaan, vaikka eturivin asiantuntijat kertovat meille tutkimustietoa lapsen kehityksestä. Helsingin yliopiston sosiaalityön, perhetutkimuksen ja musiikkikasvatuksen dosentti, Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland tietää, etteivät lapset ole psyykkisesti turvassa, kun heitä siirretään päiväkodeissa ryhmistä toiseen ja hoitajat vaihtuvat ja tämä tapahtuu jättiryhmissä ja liian vähällä henkilökunnalla. Lapsuuden vauriot tulevat esille vielä aikuisena.

Helsingin yliopiston professori Liisa Keltikangas-Järvinen antaa huutia poliitikoille, joille lapsen asioitten viesti ei tunnu menevän perille. Hän sanoo, ettei pikkulasten etu kiinnosta päättäjiä, sillä nykymenon tulokset nähdään viiveellä ja silloin vastaamassa ovat toiset poliittiset päättäjät.

Molemmat naiset ja monet muut ovat vuosia kertoneet lasten tilanteesta. Alan ammattilaiset puhuvat samaa kieltä ja lasten vanhemmat ovat huolissaan nykytilasta.

Olisi jo aika tulla kuulluksi ja nähdyksi, ottaa lapsinäkökulma päätöksenteon lähtökohdaksi ja tarttua toimiin.

Tänään on lapsen oikeuksien päivä. Pitäähän sillä olla katetta!

Meidän on oltava erittäin tarkkoja seuraavissa vaaleissa siitä, ketä äänestämme ja otettava selvää ehdokkaamme arvoista ja kyvyistä päätöksentekijänä. Voimme itse kukin olla vaikuttamassa haluamiimme asioihin.

Lapset ovat meidän kansallisaarteitamme. Jokaisen äidin, isän ja isovanhemman sydämen asia on omien ja toisten lasten hyvinvointi.

Se jos mikä takaa todellisen hyvinvointiyhteiskunnan synnyn. Tekojen tulee olla pitkäjänteisiä ja tutkimustietoon perustuvia.

Meidän on yhdessä otettava ihminen kaiken poliittisen ja muun toimeliaisuuden keskiöön ja pantava raha palvelemaan elävää elämää.

Aina vedotaan rahaan, mutta onko lasku pienempi, kun maksamme pahoinvoinnin seurauksia, kuin jos satsaamme rahaa hyvinvoinnin luomiseen?

IRINA NORAMIES Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Muisti on herkkä häiriintymään

Nelostien siirto loi liikennesumpun

Lyhyet

Lyhyet

Puun käyttö turvaa metsien hiilensidonnan

Tarvitsemme nopeat yhteydet

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.