Idea jättilukioista on epäonnistunut

Häviääkö Jyväskylän Lyseo Suomen Ateenasta? Vireillä oleva Jyväskylän koulutuskuntayhtymän suunnitelma lukiokoulutuksen uudelleen järjestämiseksi antaa aihetta huoleen.

Huomio kiinnittyy erityisesti siihen, että Koulutuskuntayhtymä on esittänyt vaihtoehtoja, jotka merkitsevät jopa kahden jättilukion (joissa kummassakin olisi noin 1200 oppilasta) perustamista, Jyväskylän Lyseon lukion lakkauttamista ja vanhan koulutalon myyntiä tuntemattomaan tarkoitukseen.

 

Ei tarvitse olla pedagogi ymmärtääkseen, että idea jättilukioista on epäonnistunut – keskustelut opettajien ja oppilaiden kanssa sekä tavallinen talonpoikaisjärki antavat mainitun lopputuloksen. Tästä on myös tieteellistä näyttöä. Oppilaiden etu vaatii jättilukiosuunnitelmien hylkäämistä.

Jyväskylän Lyseon lukion – maan vanhin suomenkielinen oppikoulu – lakkauttaminen olisi suuren luokan kulttuuriskandaali, joka olisi omiaan huonontamaan Jyväskylän kaupungin imagoa.

Jyväskylä on Lyseon perustamista seuraavien 153 vuoden aikana moneen kertaan muuttunut – joskus etusijalla on ollut puunjalostusteollisuus, joskus metalliteollisuus – ja painotukset ovat vaihtuneet. Pysyvää on ollut, että Jyväskylä, ”Suomen Ateena”, on ollut suomenkielisen opetuksen ja sivistyksen tyyssija – lyseo, tyttökoulu, seminaari, yliopisto – ja sen merkitystä kansallisen kulttuurimme historiassa ei voi yliarvioida.

Suomenkielinen koulutus oli oleellisen tärkeä kansallisen identiteetin kehityksessä ja siinä, että tältä pohjalta oli kasvatettu ja kasvanut suomenkielinen sivistyneistö, joka oli runkona luotaessa maan hallintoa itsenäisen Suomen astuessa vapaiden kansakuntien joukkoon Euroopassa.

 

Jyväskylän Lyseo ja myöhemmin Jyväskylän Lyseon lukio on monesti toiminut keihäänkärkenä etsittäessä uusia toimintamuotoja nykyaikaisen opetuksen kehittämiseksi.

Jyväskylän Lyseon 110 vuotta täyttävä rakennus on antanut suojan tälle toiminnalle. Se kuuluu kaupungin upeimpiin maamerkkeihin, joka hienosti poikkeaa edukseen viime vuosikymmenten arkkitehtuurin saavutusten rinnalla.

Muuten olen sitä mieltä, että Jyväskylän Lyseon lukio olisi valtakunnallisen kulttuurisen merkityksensä vuoksi säilytettävä ja että sen arvokasta rakennusta voitaisiin edelleen käyttää tehtävään, jota varten se aikoinaan pystytettiin. Tämän vuoksi olisi otettava aikalisä, jotta voidaan löytää rahoitus ja ratkaisu ongelman hoitamiseksi.

Tässä ei ole kysymys pelkästään tuijottamisesta menneeseen vaan siitä, että säilytetään myös Jyväskylän tulevaisuutta palvelevia kulttuuriarvoja.

Paavo Rantanen
ministeri
Muurame

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.