Ihmisistä tullut vain tavaroita

Jyväskylän seurakunta leikkaa rajusti lapsityöstä (Ksml 25.5.). Tilalle tarjottiin seurakuntalaisten vapaaehtoistyötä. Toiset siis tekisivät ilmaiseksi sen työn, josta lähimmäinen on potkaistu pellolle. Jutun perusteella saattoi saada käsityksen, että säästöt saadaan aikaiseksi vain eläköityvien virkoja lakkauttamalla, mutta tilanne on se, että myös määräaikaisia työsopimuksia on jätetty uusimatta jolloin nämä ihmiset ajetaan kortistoon.

Koska tulevaisuudessakaan eläkkeelle jäävien virkoja ei vapaudu, ei heille seurakunnassa siis ole työtä jatkossakaan, vaikka voihan jokainen tulla tekemään oman työnsä ilmaiseksi. Lisäksi seurakunta aikoo kuormittaa nykyisiä työntekijöitään enemmän siirtämällä näitä töitä heille.

Miten tällaisilla päätöksillä kuvitellaan pidettävän väki seurakunnassa? Kirkko seuraa ns. markkinatalouden ihanteita kuin lammaslauma.

27.5. Keskisuomalaisessa kerrottiin, miten puolustusvoimat oli siirtänyt työntekijänsä Tikkakoskelta Helsinkiin ja oletti että perheellinen ihminen nyt siirtyisi pääkaupunkiseudulle. Kun ei tämä käynyt, yli 20 vuotta puolustusvoimissa työskennellyt irtisanottiin. Puolustusvoimat siis olettaa, että perheenisä asuu viikot erillään perheestään tai että myös perheellä on velvollisuus pomppia ympäri Suomea työnantajan määräyksien mukaan.

Olen hoitotyössä joutunut monesti tilanteisiin, jossa työntekijöiden vähyys osastotyössä aiheuttaa jopa suoranaista hoidon laiminlyöntiä. Sairaanhoitaja on henkilökohtaisesti vastuussa omasta työstään ja ihmisten henki ja terveys on sananmukaisesti hoitajan vastuulla, lääkäri ei tavallisella osastolla ole vieressä kuin väliaikaisesti.

Kun hoitaja sanoo työntekijöitä olevan niin vähän, että hoidon turvallisuus vaarantuu, saatetaan asia kääntää työntekijää vastaan. Oletko laiminlyönyt potilaiden hoidon? Kykenetkö itseasiassa tähän työhön? Sairaanhoitajan velvollisuus on ilmoittaa työn epäkohdista, mutta ihmettelen miten tällaisessa tilanteessa työntekijä uskaltaa sen tehdä.

Edellä olevat tapaukset ovat vain muutama esimerkki monista. Markkinatalouden ja työelämän jouston nimissä ihmisistä on tullut vain tavaroita, joista otetaan kaikki mahdollinen hyöty irti ja sitten heitetään pois. Jos työelämässä kaivataan joustoa, niin onko se vain joustoa työntekijältä? Joustaako myös työnantaja esim. raskauden, isyysvapaan, vanhempien hoidon tai oman sairauden aikana? Entäpä paljon puhuttu työhön sitoutuminen. Miten voidaan kuvitella että työntekijä sitoutuisi työhönsä, kun työnantaja ei sitä tee vaan tarjoaa parin kuukauden pätkätyön ja "markkinatilanteen" määrätessä, heittää ihmisen pois?

Paljon on puhuttu myös eläköitymisen aiheuttamasta työntekijäpulasta. Epäilen tuleeko tällaista ongelmaa ollenkaan, siirretään vaan kaikki eläköityviltä jäävä työ jäljelle jääneille työntekijöille, uusia ei tarvitse palkata. Ehkä kuitenkin työntekijöiden jaksamisen raja tulee joskus vastaan suuremmassakin mittakaavassa. Voisi jopa kuvitella että mielenterveyssyistä sairaslomalla ja -eläkkeellä olevien suuri määrä jo ennakoi sitä. Mistä silloin saadaan työntekijät, kun toiset ovat sairastuneet ja toiset ajettu työelämän ulkopuolelle?

JUTTA SIIKANEN FM, sairaanhoitaja Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Perussuomalaiset valmiita vastuunkantoon

LyhyetTori satamaan Savonlinnan tyyliin. Sieltä köysirata harjulle. Turisteille ilma- vesikyytiä.Ja tuoretta kalaa

Lyhyet

Turpeen poltto pitää lopettaa nopeasti

Viisikko jatkaa seikkailujaan

Hippoksesta väitteitä ilman perusteita

Ravitsemusterapeutteja tarvitaan kunta- ja maakuntatyöhön

Lisää lääkäreitä ja sairaanhoitajia

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.