Ikääntyneitä vaivaa heikko ravitsemustila

Vanhenemiseen liittyvien fysiologisten muutosten myötä, riittävän ravinnon ja nesteytyksen saanti on entistä suurempi haaste. Sosiaaliset, taloudelliset ja psykologiset muutokset voivat niin ikään olla heikentyneen ravitsemustilan takana. Iän myötä kehon viestit laimentuvat; sydäninfarkti voi ilmetä vain närästyksen tunteena, nälkä voi tuntua vain epämääräisenä huonona olona ja juodakin ymmärrämme vasta sitten, kun kieli ei kunnolla liiku suussa ja puhuminen tuntuu vaikealta.

Ikääntymisen myötä ruokahalu heikkenee. Janon tunne vähenee ja ravintoaineiden imeytyminen vaikeutuu. Makuaisti heikentyy makukohtaisesti, jolloin karvaiden ja happamien makujen maistaminen heikentyy. Samoin käy hajuaistille, joka heikkenee makuaistia enemmän.

Suun ja hampaiden kunto voivat vaikeuttaa sitkaamman ruoan, kuten lihan ja kasvisten syöntiä. Nämä asiat vaikuttavat usein siten, että ikääntyneen ruokavalio yksipuolistuu ja ravitsemustila heikkenee.

Ikääntyneellä ruoan merkitys mielihyvän lähteenä korostuu. Kotona asuvien ikääntyneiden riittämättömään ravinnon ja nesteen saantiin törmään työssäni lähes jokaisella kotikäynnillä. Tyypillisin ongelma on liian pitkät ateriavälit ja riittämättömän nesteen sekä D -vitamiinin saanti.

Heikon ravitsemustilan ja kuivumisen vuoksi, ikääntyvät joutuvat kaupungissamme toistamiseen sairaalaan ns. tankkaukseen. Muutama päivä osastolla, säännöllinen ravinto ja nesteytys tekevät ihmeitä ja asiakas virkistyy ja kotiutuu. Jos mikään ei muutu, kohta sama vanhus on takaisin osastolla. Pitkiä ruokavälejä asiakkaat perustelevat ruokahaluttomuudella ja sillä, että he syövät vain silloin kun on nälkä. Näinhän meitä on ennen opetettu.

Uusien ravitsemussuositusten mukaan meidän pitäisi syödä pieniä aterioita usein päivässä. Ikääntyneellä painoindeksi saa olla lähempänä 30 kuin sen alle. Ateriaväli ei saa ylittää neljää tuntia ja pääaterioiden välillä tulee nauttia pieniä välipaloja.

Näin verensokeri pysyy tasaisena, eikä vireystila laske. Valkuaisainepitoinen iltapala tuntia ennen nukkumaan menoa antaa tukea luonnolliselle unelle. Kellon avulla ruokailuhetket on helpompi aikatauluttaa, eikä aterioiden välit pääse venähtämään.

Ikääntyvien parissa työskentelevien, mutta myös omaisten ja läheisten on hyvä muistaa, että ikääntyneelle ruoka ei ole vain ravinnon tarpeen tyydyttäjä. Ruoan pitää olla myös maistuvaa, herkullisen näköistä ja sitä pitää olla riittävästi saatavissa. Ruokailutapahtuman tulee olla kiireetön ja ruokailuympäristön ruokahalua herättelevä.

Ikääntyminen tuo mukanaan monia fysiologisia muutoksia ja ruokavalion laadun ylläpitäminen on yhä haasteellisempaa. Jos olemme tietoisia näistä muutoksista, voimme suhtautua niihin paremmin ja opimme pitämään huolta myös itsestämme. Parasta valmistautumista tulevaisuuteen on opetella hyviä toimintatapoja jo nyt. Kuten vanha sanontakin kuuluu: minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

MAARIT ENGELBERG palveluohjaaja Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Päätoimittaja Mervola ja arvottomat hiirulaiset

Ilmastotoimien aika on nyt

SDP kampanjoi kohti vaaleja velkarahalla

Lyhyet

Armeija on joko oma tai vieras

Joka viides asunnoton on alle 25-vuotias

Ilmastonmuutos, hakkuut ja Rinne

Lyhyet

Lyhyet

Täysipäiväinen hoito on pois muusta

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.