Ilmassa pommeja, märättäjiä ja asbestia

Konneveden seurakunnan kirkkoneuvosto ei näytä välittävän kiinteistöistään eikä työntekijöistään. 7.5. lehdessä jäsenet selittelevät pappilan myyntiaikeita.

On hienoa, että ovat vihdoin heränneet ja tehneet toimikautensa ensimmäisen kiinteistökatselmuksen muutama päivä sitten. Talousarvioon kiinteistöstrategia on merkitty, mutta sen tekemistä ei ole edes aloitettu. Silti ollaan myymässä liki satavuotiasta pappilaa, kirkon kumppania. Hämmästystä herättää hätäily päätöksenteossa nyt.

Itse olen seurakuntalaisena ollut huolissani kiinteistöjen kunnosta ja vaatinut neuvostolta toimia seurakuntalaisaloitteilla tuloksetta.

Ollessani vt. talouspäällikkönä kiinteistökatselmukset tehtiin vuosittain. Teimme runsaasti korjauksia ja selvityksiä kiinteistöjen kunnosta. Keväällä 2015 oli esillä pappilan virastosiiven kosteus- ja homeongelmat. Tilasin tuolloin homekoirakartoituksen koko kiinteistölle. Homekoirat merkitsivät erityisesti läpivientien kohtia runsaasti.

Tulokset kartoituksesta menivät neuvostolle tiedoksi, mutta uusi talouspäällikkö ja neuvosto eivät huomioineet ongelmia ja vedet saivat rauhassa valua pappilan seinille. Talouspäällikkö teetti vihdoin kuntotarkastuksen kirkkoherranvirastoon ja seurakunnan muihin tiloihin keväällä 2016.

Pintapuolisessa kuntotarkastuksessa tarkastaja ei löytänyt edes virastosiiven kattoluukkua. Virastosiivestä ei ole otettu ainoatakaan materiaalinäytettä, seurakuntatalolta vain yksi. Sekin kuntotarkastus osoitti, että isoja ongelmia on. Mitä teki neuvosto? Ei mitään.

Syksyllä 2017 ehdotin välittömiä toimia pappilan kiinteistön suhteen. Kirjasin toimenpiteet esityslistaan. Kirkkoneuvosto päättikin ryhtyä pikaisesti toimeen. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

Nyt neuvosto on keksinyt yhtäkkiä pistää pappilan myyntiin, vaikka kirkkoherra Virtasen irtisanominen ei ole lainvoimainen. Vailla kokonaisnäkemystä ja -linjausta minkään kiinteistön myyminen ei ole järkevää eikä hyvän hallintotavan mukaista.

Piispantarkastuksessa 2016 annettiin tehtäväksi laatia seurakunalle hyvän hallinnon periaatteet. E. Kytöjoki ja M. Hytönen ottivat tuolloin työn hoitaakseen. Tähän päivään he eivät ole niitä neuvostolle toimittaneet.

Yllätyksekseni luin 7.5. lehdestä, että kirkkoneuvosto on löytänyt ”pommin ja märättäjiä” pappilan kellarista!

Asbestistakin jutussa ilmeni olevan viraston ilmassa, mikä ei pitäne paikkaansa.”Pommi ja märättäjät” on ollut heidän tiedossaan jo vuonna 2015, mikäli ovat lukeneet papereitaan ja kuunnelleet.

Nämä vuodet työntekijät ovat työskennelleet ko. tiloissa terveytensä uhalla. Korvaavia tiloja on alettu etsiä vasta nyt myyntiesityksen jälkeen.

Hyvään hallintoon kuuluu pöytäkirjaan kirjatut päätökset, jotka lukija ymmärtää ilman että olisi ollut läsnä. Asioista keskustelu ei ole asioista päättämistä.

Kirkkoneuvoston toiminnassa totesin aikanaan tärkeäksi päätösten huolellisen kirjaamisen ja pöytäkirjan välittömän tarkastamisen, koska jo seuraavana päivänä jotkut neuvoston jäsenet olivat erimieltä siitä mitä oli pöytäkirjan mukaan päätetty.

Jarkko Rossi

tradenomi

Konnevesi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Kaupunkipyörät ovat osa joukkoliikennettä

Avoimen väylä yliopistoon uhkaa maksutonta koulutusta

Luonnonkukkia Jyväskylän viheralueille

Lyhyet

Britannian pääministeri kokeilee rajoja

Ihmisen erityislaatu, onko sitä?

Lyhyet

Hallitus hakee fokustaan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.