Ilmastonmuutos on jo monessa mukana

Ihmiskunta käynnisti ilmastonmuutoksen, kun alettiin käyttää fossiilisia polttoaineita. Asumisen, liikenteen ja teollisuuden jatkuvasti kiihtynyt näiden polttoaineiden käyttö on koko ajan kumulatiivisesti lisännyt kasvihuonepäästöjä, jotka sitten kerääntyessään yläilmakehään muodostavat sen maapallolta lämmön haihtumista estävän kerroksen, josta käsite kasvihuoneilmiö syntyy. Tämähän on jo tutkitusti fakta.

Maallikkona ajattelen, että kasvihuonekaasukerroksen muodostuminen koko ajan vain kiihtyy uusiutumattomien polttoaineiden käytön lisääntyessä. Tästä ilmiöstä kertoo mm. suurten järvien vesien jäähtymisten siirtyminen syksyisin jopa kuukautta myöhäisemmäksi esimerkiksi siian pyyntiä ajatellen.

Kasvullinen luonto reagoi kasvihuoneilmiöön kahta kautta. Ensisijainen vaikutus on ilman hiilidioksidin lisääntymisellä, se kun on vihreiden kasvien ravintoaine. Puiden lehtimassat silminnähden tuuhistuvat ja vielä selkeimmin tämä näkyy metsissä aluskasvillisuuden rehevöitymisenä. Puolukkatyypin metsät alkavat muuttua rehevämmän kasvun mustikkatyypin metsiksi. Toinen tekijä on ilmaston lämpeneminen.

Turpeen käyttöä lämmityspolttoaineena vastustetaan ilmastonmuutossyistä perusteella, että se ei ole ”uusiutuva” energian muoto. Ei se ihan hetkessä uusiudukaan, mutta silti 100 000 vuoden jälkeen se on tänne muodostunut. Tätä taustaa vasten kivihiilikin on ”uusiutuva”, syklit ovat vain vähän pitempiä.

Toisaalta turve ja sammalet ovat tehokkaita hiilen sitojia. Miksi eivät olisi, ovathan ne itsekin juuri hiiltä.

Mutta turvemaiden kääntöpuoli onkin sitten se, että ne myös kasvaessaan tuottavat hiilidioksidia monin verroin vahvempaa kasvihuonekaasua eli metaania. Joten turpeen hiilensidonta ja toisaalta samanaikaiset kasvihuonekaasun päästöt ovat kovasti epätasapainossa ilmaston muutoksen kannalta.

Maailman tulevaisuuden ja varsinkin Suomen kannalta on aivan erityisen tärkeää käyttää juuri nyt turvesoiden tuotanto energiakäyttöön ja jäljelle jäävä maapohja käyttää selluteollisuuden, puun tuottamiseen, joka siten on turvemaa-alan osalta kaikkein positiivisinta toimintaa myös ilmaston kannalta, sillä vain ”kasvava” metsä sitoo hiiltä tuottamatta metaania. Siis jo silloinkin, kun puusto on alle kaksimetristä.

Lauri Jokinen

Karstula

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Ratkaisut ovat jäsenmaiden käsissä

Lyhyet

Lyhyet

Kehitystyötä ei ole vara hukata

Oppimateriaalien hankintaan yhdenvertaisia ratkaisuja

Kivihiili kiellettiin jo

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Jäämerenrata voisi jopa toteutua

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.