Isot ja pienet asiat sekaisin

Maantieteen ja historian dosentti, kalastaja Tero Mustonen (KSML 16.3.) otti kantaa soidensuojelun ja soiden ennallistamisen puolesta ikään kuin niillä pysäytettäisiin ilmastonmuutos.

Väite on kovin hämmentävä, sillä suometsätutkijoiden mukaan laajamittaisesti toteutettuna ojitettujen suometsien ennallistamisella päin vastoin lisättäisiin kasvihuonekaasupäästöjä lähivuosikymmeninä (Ojanen 2015, Suo 66).

Ennallistamisella voi lyhyellä tähtäimellä olla positiivisia ilmastovaikutuksia vain kaikkein rehevimmillä suotyypeillä. Suometsien metsänhoidolla on toki ilmastovaikutuksia, ja niitä selvitetään Luonnonvarakeskuksen laajassa SOMPA-hankkeessa.

Suometsät ovatkin tärkeä tutkimuskohde, koska suometsissä on viidennes metsien hakkuupotentiaalista.

Luonnontilaisten soiden metsäojittaminen on lopetettu 1990-luvulla, joten soidensuojeluohjelman vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään eivät voi olla kovin merkittäviä. Vapaehtoista soidensuojelua on toki muutoin järkevää edistää.

Ekologian professori Janne Kotiaho taas esitti samassa yhteydessä ilmastonmuutoksen pysäyttämisen keinoksi dieselin ja kevyen polttoöljyn verotuen poistamista ja Metsähallituksen tuloutustavoitteiden merkittävää pienentämistä.

Bensalitrassa polttoaineveroa on 70,25 senttiä ja dieselissä 53,02 senttiä sekä lisäksi arvonlisävero. Verotueksi katsotaan bensan ja dieselin veron erotus.

Veron korotuksella olisi varmasti Kotiahon toivoma hakkuita suitseva vaikutus, koska se johtaisi meillä pitkien etäisyyksien maassa vientiteollisuuden kilpailukyvyn heikkenemiseen, sahojen konkursseihin ja paperitehtaiden sulkemisiin.

Metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä on yli viidennes, joten keino tarkoittaisi myös uusia leikkauslistoja valtiontaloudessa ja hyvinvointipalveluissa. Samalla professorin esitys tarkoittaisi maaseudun ja maakuntien kiihtyvää autioitumista.

Globaaleja ilmastotavoitteita Kotiahon esitykset eivät auttaisi: hakkuiden vähentäminen Suomessa vain johtaisi hakkuiden ja työpaikkojen siirtymiseen huonommin metsien hiilinieluista huolehtiviin maihin sekä fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen vähenemiseen (Kallio, Käär & Solberg 2017).

Paljon viisaampaa ilmastopolitiikkaa on lisätä biokaasun ja sivuvirroista tehtävien biopolttoaineiden käyttöä kuljetuksissa ja huolehtia metsien hiilinieluista oikea-aikaisen metsänhoidon, metsänjalostuksen ja tuhkalannoituksen avulla, joilla voidaan saavuttaa merkittävästi suurempi ilmastohyöty kuin metsien museoimisella.

Koska artikkelista puuttui tyystin ilmastonmuutoksen totaalisen pääsyyn käsittely, haluan lainata maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen tuoretta lausuntoa (Paperi ja Puu 2019):

”Ilmastonmuutosta ei ratkaista hiilinieluja tehostamalla. Kivihiilen, öljyn ja kaasun käytön lopettaminen on se, jolla tämä ongelma joko ratkaistaan tai ei ratkaista.”

Mikko Tiirola

puheenjohtaja

MTK ry, metsävaltuuskunta

Petäjävesi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lukijan kuva

Älä lopeta sanomasta kauniita

Vanhemmuuden tärkein taito on ymmärtää lasta

Joukkoliikennettä kehitettävä rohkeasti Jyväskylän seudulla

”Ratsastus on helppoa”

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.