Itsemurhien julkisuus tabu vai tavoite

Heli Pottonen käy kolumnissaan (Keskisuomalainen 3.4.) taisteluun "median viimeistä tabua" vastaan ja perää itsemurhien laajempaa uutisointia.Mielelläni yhtyisin siihen kirkasotsaiseen tavoitteeseen, että median tehtävä on tiedon jakaminen ja myyttien murtaminen. Keinoista en kuitenkaan ole samaa mieltä. Yleisön kiinnostusta ja sen mukana itsemurhien uutisarvoa en lainkaan epäile. Julkisuuden henkilöiden itsemurhien - siis niitten uutisoinnin - on nähty lisäävän itsemurhia. Meillä tiedotusvälineitten eettinen vastuu on arvostusta ansaitsevalla tavalla rajoittanut repostelua näistä tragedioista. Ymmärtääkseni on myös haluttu kunnioittaa läheisensä menettäneitten oikeutta yksityiseen suruun.

Avoimessa yhteiskunnassa tiedonsaannin vapaus ja riippumattomuus on kiistämätön arvo. Vapauden ja vastuun yhteenkuuluvuus ei toivottavasti kuitenkaan unohdu. Toimittajat tietävät varmasti parhaiten, mitä kaikkea voi olla tiedon ja sen "uutiseksi" tulon välissä.

Kilpailuyhteiskunnan edustamien arvojen sisäistäminen voi pahimmillaan johtaa haavoittuvuuteen kriisien kohdatessa. Oman kelvottomuuden ja "luuseriuden" kokemus voi olla lähellä. Vaikutusmahdollisuudet oman elämän puitteisiin ovat suurella kansalaisjoukolla niukat pysyvästikin. Esilläolo ja kuulluksi tuleminen rajautuu pieneen joukkoon. Kun todellisuus turhauttaa, tarjoutuu virtuaalielämä netissä tai mediajulkisuudessa korvikkeeksi - päihteistä puhumattakaan. Joukossamme on jatkuvasti monia - ja kuka tahansa meistä voi jonakin hetkenä kuulua siihen joukkoon - jotka ovat epätoivoisesti etsimässä ratkaisua itsetuntonsa rippeiden pelastamiseksi kuolemaakin uhmaten. Kestämättömän tuskan vallassa oleva ei pitkälle harkitse, vaan saattaa takertua mihin tahansa malliin, vaikkapa kuoleman suomaan muutoksen mahdollisuuteen. Mediakriittinen lukija hän ei sinä hetkenä ole. Elämän jatkuminen lehtien sivuilla ei nykyään ole edes kaukaa haettu mielikuva. Aiemmin pelot kadotukseen joutumisesta suojasivat joitakin itsemurhalta. Ehkäpä uutisoinnin niukkuus on nykyisin samassa tehtävässä. Joka tapauksessa itsemurhien vähentyminen viime vuosina on yksi osoitus hyvistä toimintatavoista.

Itsetuhoiset prosessit ovat monisyisiä ja yksilöllisiä, mutta tuskin koskaan irrallaan ympäristöstä. Todella avoin ja vapaa tiedonvälitys on myös valmis tuomaan julki niitä ilmiöitä, jotka tuottavat syrjäytymistä ja vaikeuttavat avun hakemista ja saamista toivottomuuden uhatessa. Myös tabut ja myytit voivat olla sellaisia. Niinpä keskustelu asiasta on paikallaan ja erityisen ajankohtainen nyt, kun julkisen ja yksityisen välistä rajaa ollaan paaluttamassa.

Pidättyvyys ja hienotunteisuus uutisoinnissa on toinen ja paljon laajakantoisempi asia kuin vanhakantainen pyrkimys peittelyyn ja salailuun.

KARI JOKINEN psykiatrian erikoislääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Syrjäytyminen juurihoitoon

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Lyhyet 14.7.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.