Itsenäisyys ei saa olla eristämistä

Omia asuntoja kehitysvammaisille, yksityisyyttä, ei yksinäisyyttä, kirjoitti Keskisuomalainen 16.7. Vuonna 2010 Suomessa käynnistettiin kehitysvammaisten asumisenohjelma, KEHAS, jonka tavoitteena on yksilöllinen asuminen sekä laitoshoidosta että lapsuudenkodista muuttaville kehitysvammaisille. Suositus suuremmat asuintilat, pienemmät yhteiset- ja henkilökuntatilat.

Suurin rahoittaja näille investoinneille Suomessa on Ara ja se kohdistuu pääosin ryhmämuotoiseen asumiseen jota lehtijutussa oli esitelty.

Talo rakennetaan seinistä ja parrusta, mutta koti rakentuu yhteisöllisyydestä, turvallisuudesta ja välittämisestä. Asumismuotona palvelukoti on parhainta elämänlaatua tarjoavaa asumista, jos se on rakennettu kunnioittaen kehitysvammaisten erilaista maailmaa.

Tämän vuoksi asumisen mallien kehittämisen ohella keskiöön nousevat samanaikaisesti uudenlaiset ratkaisut mielekkään päivätoiminnan järjestämisessä, vapaa-ajanvietossa, sosiaaliseen liittymiseen lähiyhteisössä ja yhteiskunnan toimintaan osallistuminen.

Palveluntuottajien tulisi tehdä työtä kunnan eri hallintokuntien, kansalaisjärjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteidenkin pitäisi olla mahdollisimman yksilöityjä ja tarkoituksen mukaisesti valittuja, näinhän toimitaan kotona. Strategiat ovat hienoja, mutta kaikki on loppupelissä kiinni toteutuksesta.

Henkilökuntaa pitäisi tukea kehittämään uudenlaiseen asumiseen tarvittavia valmiuksia. Henkilökunnan tehtävänä on vastata jokaisen henkilökohtaisen palvelusuunnitelman mukaan tuen, ohjauksen ja avun tarpeesta. Kunnan ostaessa palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta on samalla varmistettava että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta tasolta. Tavoitetason pitää olla kunnallinen vammaispoliittinen ohjelma.

Jos kehittäminen rajoittuu pelkästään asuntoihin ja asumispalveluihin ja tässä tapauksessa liian pitkälle vietyyn haluun korostaa itsenäisyyttä omassa asunnossa, on hyvin suuri riski, että uusi koti onkin eristyspaikka vaikeasti ja monivammaisille kehitysvammaisille, joita kehitysvammaisista on n. 5–10 prosenttia.

Kunnan, siis rahapussin haltijan haluttomuutta vaatia rahoilleen vastinetta ja valvoa ostamiaan palveluja, kun vastuu on myyty eteenpäin tulisi tehdä läpinäkyväksi arviointi ja laatukriteerin. Julkisen vallan valtion ja kuntien kuuluisi perustuslain mukaan ottaa konkreettinen vastuu kaikista kansalaisistaan myös kehitysvammaisista.

Pitkä työsarka kehitysvammaisten hoitajana-ohjaajana ja kunnan perusturvassa antaa melko hyvän perspektiivin tarkastella nykymenoa, sillä tarpeeksi läheltä voi nähdä tarpeeksi kauas.

Marke Tuominen

perusturvalautakunnan pj. (ps.)

Äänekoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lasten oikeus sosiaalityöntekijään

Keskustan kupla

Lyhyet

Potilas ensin, entä henkilökunta?

Lyhyet

Onko Peukkula Jyväskylän oma tyyli?

Odotetaan nyt tuloksia ensin!

Lyhyet

Nova – kallis kulissi?

Suomessa pankki voittaa aina

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.