Jääkärimarssin sanoitus oli moni- vaiheisempaa kuin sävellystyö

Artikkeli jääkärimarssin sanoittajasta Heikki Nurmiosta (Ksml 28.11.) on mielenkiintoista luettavaa. Kun on toivottu yksityiskohtaisia tietoja lisää ja varsinkin runon yhteyttä Suur-Suomi-hankkeeseen, esitän niistä joitakin. Runon ilmaisumuodosta on variaatioita. Jääkäri, varajohtaja (Hilfsgruppenfürer) Heikki Nurmion Jääkärimarssin ensimmäinen käsikirjoitus muistilehtiön sivuilla monine korjauksineen on säilynyt.

Marssi on tunnettu nimillä Suomalaisten jääkärien marssi, Jääkärien marssi ja Jääkärimarssi.

Ensimmäisen säkeistön kaksi viimeistä säettä (riviä): ”Ei ennen uhkamme uupua voi, kuin Suomi on suuri ja vapaa”, on alkuperäinen suunnitelma, jota todennäköisesti ei esitetty kilpailun tuomaristolle.

”Ei ennen uhkamme uupua voi, kuin vapaa on Suomen kansa” on nykyinen vakiintunut muoto, joka esiintyy perinteisissä laulukirjoissa. Uhka näyttäisi jossakin vaiheessa muuttuneen uhmaksi. Vastaava ilmiö ei runoudessa ole lainkaan harvinainen.

Toisen säkeistön ensimmäinen säe: ”Kun painuvi päät muun kansan, maan” on lehtiartikkelin runon muoto; ”Kun painuivat päät muun kansan maan” on muistolaatan teksti; ”Kun painui päät muun kansan maan” on laulukirjojen yleinen muoto, mahdollisesti useimmin käytetty.

Kolmannen säkeistön alku muodosti ongelman: ”Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks’ suuri on Suomen valta”. Kilpailulautakunta kehotti voittajaa muuttamaan Viron Vienaksi ja näin runo sai nykyisen muotonsa: ”Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa, yks’ suuri on Suomen valta.”

Mikko Uolan mukaan Viron mainitseminen Suomen osana loukkaisi saksalaisia, Viron kun ajateltiin kuuluvan Saksan reviiriin.

Jos sanoista onkin joitakin eri versioita, sitä vähemmän niitä on sävelien osalta. Mestari Sibelius teki kerralla valmista.

Marraskuussa 1917 suomalaiset jääkärit kuulivat Libaussa marssinsa ensi kerran Väinö Brandtin (Palojärven) pianolla soittamana ja mieltyivät siihen heti, mutta kapteeni Ausfeldin mielestä kyseessä ”ei ole mikään paraatimarssi.” Marssi tehoaakin parhaiten puhallinorkesterin soittamana ja laulettuna.

Viime sotien jälkeen koittivat marssin sävelille ankeat ajat: marssi poistettiin Sotilaan laulukirjasta, Yleisradiossa sitä ei saanut esittää.

Vasta vuonna 1957 marssi heräsi virallisemmin uudestaan eloon. Kun Jääkärimarssin sävelet kajahtivat Santahaminassa sotilasvalatilaisuudessa, sodan kokeneiden kanta-aliupseerien silmät kyyneltyivät.

Itsenäisyyspäivän juhlassa presidentin linnassa Jääkärimarssi kuullaan kunniapaikalla.

Matti Rintala

opettaja, eläkkeellä

Mänttä-Vilppula

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Syrjäytyminen juurihoitoon

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Lyhyet 14.7.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.