Jääkiekon MM-kisoissa tänä keväänä ei ole järjen häivää

Venäjän isännöimät Sotshin talviolympialaiset menivät erinomaisesti. Pommit rajoittuvat iloisiin värispektaakkeleihin taivaalla.

Kaikkien aikojen kisat ovat ohi, tuskin vastaavia nähdään jatkossakaan. Aina samana vuonna talviolympialaisia seuraavat jalkapallon MM-kilpailut. Niiden markkinointi on täydessä vauhdissa ja isäntä, kaikkien aikojen menestynein maa Brasilia on jo nimennyt joukkueensa kisoihin.

Suomessa jääkiekkokausi päättyi Kärppien juhliin. Sotshissa Suomi pelasi mieleenpainuvat jääkiekkokisat ja Teemu Selänteen jäähyväiset. Finaalipaikka ja olympia-kulta olivat lähellä mutta jäivät haaveeksi. Silti Suomen joukkue sai erinomaisen arvosanan esiintymisestään ja onnistumisestaan. Joukkueemme oli suomalaisuutta parhaimmillaan.

Urheilukansan olisi siis nyt hyvä hiukan henkäistä ja odotella 12. kesäkuuta käynnistyvien jalkapallon MM-kisojen avausottelua Brasilia–Kroatia. Sitä seuraakin sitten kuukauden tiivis peliohjelma ja suuruusluokaltaan talviolympialaisia merkittävämpi media- ja kansantapahtuma.

Jääkiekko on kiistatta Suomen kiinnostavin urheilulaji, vaikka jalkapallo nousee koko ajan. Jalkapallon harrastelijamäärät ovat ylivoimaiset jääkiekkoon verrattuna ja etenkin maailmalla.

Kun jalkapallo satsaa laatuun, jääkiekon filosofia toimii toisin. Jääkiekko panostaa määrään, otteluiden toistoon, sellaisissa mitoissa että se ikävä kyllä vaikuttaa laatuun alentavasti. Kun nyt esimerkiksi Suomen talven jääkiekko on hyvillä mielin ”paketissa”, eikö vain väkisin väännetä vielä pystyyn jääkiekon MM-kisat!

Kisojen alla on ollut pelkoa Ukrainasta ja pohdintaa kriisin vaikutuksista naapurimaahan Valko-Venäjään. Kun avauskiekko putosi jäähän 9.5. ottelussa Ranska–Kanada, mikään ei ollut niin varmaa kuin epävarmuus.

Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) kisojen työntäminen perätysten vuodesta toiseen ei vie vain uskottavuutta hienolta lajilta, vaan turruttaa yleisön ja markkinat muuttaen kisat saippuaoopperamaisiksi mitäänsanomattomiksi ”katsoa pitää, vaikkei siinä ole järkeäkään” -tapahtumaksi.

Kun finaali pelataan Minsk-areenalla 25.5., on jo kesä ja maailman katseet ovat suuntautuneet Brasiliaan. Voitolla Minskissä ei ole juuri sen suurempaa arvoa kuin voitolla keskiviikkorasteilla tai maakuntasarjassa.

Kun IIHF omien taloudellisten intressiensä vuoksi pakottaa maat osallistumaan MM-kisoihin – myös silloin kun talviolympialaiset ovat juuri päättyneet – Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi ottaa asiaan kantaa ja pyrkiä ohjaamaan tiukentuvaa valtionapua juuri sinne, missä sitä toiminnan edellyttämällä tavalla tarvitaan, ei kerskakulutukseen.

Jos IIHF kuvittelee koettavansa pistää hiekkaa rattaisiin ”kuningas jalkapallon” yhä laajeneville harrastelijamäärille, niin tässä liitto erehtyy. Ajatus ei ole realismia.

Joka neljäs vuosi pidettävät jalkapallon MM-kisat on maailman suurin ja tasokkain urheilutapahtuma ja siitä kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA haluaa pitää kiinni. Tästä IIHF:n tulisi ottaa oppia ja keskittyä urheilullisen tapahtuman tason nostamiseen, eikä vain markkinointimiljoonien maksimointiin.

Ilari Kotimäki

Keuruu, Pihlajavesi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lasten oikeus sosiaalityöntekijään

Keskustan kupla

Lyhyet

Potilas ensin, entä henkilökunta?

Lyhyet

Onko Peukkula Jyväskylän oma tyyli?

Odotetaan nyt tuloksia ensin!

Lyhyet

Nova – kallis kulissi?

Suomessa pankki voittaa aina

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.