Jätteiden kierrätyksessä valtavat mahdollisuudet

Mustankorkea Oy:n toimitusjohtajan Veikko Tissarin mukaan (Ksml 5.3.) vaadittuja jätteiden materiaalikierrätystavoitteita ei saavuteta ja jätteet on ajettava maakunnan ulkopuolelle massapolttoon. Me Väli-Suomen ympäristöyrittäjät olemme jyrkästi eri mieltä.

Jätteiden kierrätyksessä on valtavat mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja sekä säästää energiaa ja luonnonvaroja. Lainsäädäntö kannustaa kuluttajia kierrättämään mutta estää alan yksityisiä yrityksiä toteuttamasta lakia muutoin kuin Mustankorkea Oy:n kaltaisten jätelaitosten alihankkijoina määrämittaisilla urakoilla.

Koska jätelaitoksen tulonlähde on jätteiden vastaanotto ja hävittäminen, on jokainen kierrätysyrityksen kierrättämä jätetonni pois jätelaitoksen kassasta. Siksi kierrätysyritysten vapaata toimintaa halutaan estää.

Jätteiden materiaalikierrätyksessä on Keski-Suomessa vielä paljon mahdollisuuksia käyttämättä ennen kuin jätteet on syytä - tai edes lainsäädäntöön kirjoitetun jätehierarkian mukaan saadaan polttaa.

Keski-Suomessa toimii neljä yksityistä laitosta, jotka valmistavat kierrätyspolttoainetta teollisuuden ja kaupan energiajätteestä. Kotitalouksien erilliskerättyä energiajaetta jalostamalla nämä laitokset voisivat vähentää oleellisesti kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää ja kierrätyspolttoaineella voitaisiin korvata rinnakkaispoltossa muun muassa turvetta.

Energiajätteen erilliskeräys voidaan aloittaa Jyväskylässäkin muutamassa viikossa. Siksi ajatus viedä kierrätyspolttoaineen raaka-aineet maakunnan ulkopuolelle ja tuoda turvetta poltettavaksi paluukuormana on vähintäänkin kyseenalainen. Tosin näin saadaan taas sivuutettua jätelaitoksille kiusalliset yksityiset toimijat ja rahat jäävät jätelaitosten kassaan.

Kierrätyksen ja kierrätyspolttoaineen paikallisen valmistuksen este on kunnallisten jätelaitosten halu omia asumisessa syntyvä jäte yksinoikeudekseen ja estää sen vapaa hyödyntäminen. Kenen muun etu on, että muutoin kaatopaikalle päätyvää jätettä ei saisi vapaasti kerätä tai kierrättää? Tuleeko koko jätelainsäädäntömme tulevaisuudessakin perustumaan vain kunnallisten jätelaitosten kassavirran turvaamiseen kierrätyksen ja siihen liittyvien työpaikkojen kustannuksella? Mikä muu rooli kuin välistä laskuttaminen jätelaitoksilla edes on tulevaisuudessa, jos jätteet viedään jätelaitokselle etuovesta mutta ajetaan takaovesta muualle poltettavaksi?

Löytyykö sivistyskaupunki Jyväskylältä tai bioenergiakeskuksena itseään markkinoivalta Saarijärveltä rohkeutta avata jätehuoltonsa siten, että kierrätettävät ja energiana hyödynnettävät jätteet voitaisiin vapaasti kerätä ja jalostaa maakunnan sisällä? Sanansa tähän voi lisätä keskisuomalainen kansanedustaja, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Susanna Huovinen. Vai viekö jälleen voiton sisäpiiritalous ympäristön kustannuksella?

Eduskunnan käsittelyssä parasta aikaa oleva jätelakiesitys on kuin entisen pojan asento, ei se siitä korjaamalla parane. Laki onkin syytä jättää vaalien yli ja kirjoittaa uudelleen ajan kanssa eikä hosumalla.

Väli-Suomen ympäristöyritykset ry MAURI SAVOLAINEN, pj. Pihtipudas HEIKKI SUORANTA, varapj. Laukaa MATTI TULLA, sihteeri Kangasniemi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.