Jättilukioista lisää syrjäytyneitä

Jyväskylän lukioverkkouudistus näkyy kulminoituvan Lyseon lukion ja vanhan koulutalon säilyttämiskiistaan. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että jättikoulut eivät tue syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, varsinkaan murrosikäisiä poikia. Tällä hetkellä meillä on jo 50000–60000 nuorta teillä tietymättömillä. Hallituksen toimesta käynnistetään nuorisotakuuta estämään lisäsyrjäytymistä ja etsimään näitä nuoria. Ohjelman lisäksi tarvitaan kunnallis- ja maakuntapolitiikalta järkeviä ratkaisuja.

Tutkimuksissa lukion kokoa määriteltäessä oppimistuloksissa ei ole nähty suuria eroja, vaikkakin joissakin selvityksissä on jopa todettu suurlukioiden tuottavan parempia oppimistuloksia. Vaikka muutamat tutkijat ovat päätyneet noin 600 oppilaan ihannekoulukokoon, vertailu on kuitenkin hankalaa. Jos suurlukiossa ei olisi kyse vain säästämisestä, voisi suurempikin lukio olla siis toimiva.

Kuitenkin nimenomaan säästösyistä Jyväskylässä aiotaan perustaa kaksi 1200 oppilaan suurlukiota. Vaikka tämä näyttäisi taloudellisesti houkuttelevalta, kannattaa muistaa, että nuoren ”hukkaaminen” tulee vielä kalliimmaksi. Tästä syystä kauaskantoisemmat ja moninäköisemmät analyysit olisi nyt tärkeä nostaa esille. Lukioverkkouudistusten myötä pitäisi kokojen ohessa kiinnittää huomio myös siihen kuinka lukioita johdetaan ja millaista oppilashuoltoa siellä tehdään, kuten Matti Vesa Volanen esitti. (Kansan Uutiset 16.1.2012)

Oppimistuloksien sijaan on kuitenkin todettu, että suuressa koulussa varsinkin pojat kärsivät ulkoisista stressitekijöistä. Esimerkiksi kuutos- ja seiskaluokan oppilaat hukkuvat massaan eivätkä saa välttämättä tarvitsemaansa tukea. (esimerkiksi Sitran Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma 2007).

Seuraukset näkyvät lasten motivaatiossa ja itsetunnossa. Suurlukioissa poikien itsetunto tuskin nousee ja täten he ovat samassa tilanteessa, kun missä tyttöjen on nähty olevan jo pitkään juuri itsetunnon suhteen. Tällaisessa tilanteessa juuri oppilashuollon merkitys kasvaa tai sitä tulisi kasvattaa.

Mitä sitten tulee varsinaiseen vanhaan lyseorakennukseen toivoisin, että 2010 vietetty Sivistyksen sykettä -juhlavuosi palautuisi mieliin. Tuolloinhan tuli kuluneeksi 200 vuotta sellaisten suomalaisten koulutuksen merkkimiesten kuin Uno Cygnaeuksen ja Wolmar Schildt-Kilpisen syntymästä. Koulurakennus ilman elävää sivistys- ja koulutustoimintaa on tyhjä kuori. Lukion korvaaminen hotelleilla tai vain harvoja hyödyttävällä toiminnalla, nakertaa sitä koulutuksen pohjaa, jota on Suomessa pitkään rakennettu.

Lukiokeskustelun ohella on ollut kuitenkin hienoa nähdä kuinka oppilaat ovat nousseet puolustamaan heille tärkeää asiaa. Tämä on yksi esimerkki sellaisesta demokratiakasvatuksesta, jolle kasvatusoppimme tulisikin perustua jatkossa.

Eila Tiainen

kansanedustaja (vas.)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.