Jatko-opintoihin sijoittumistilastoista

Perjantaina 13.5. Keskisuomalainen julkaisi Yleisradion ja Tilastokeskuksen lähteisiin viitaten artikkelin keskisuomalaisten lukioiden kevään 2008 ylioppilaiden välittömästä jatkosijoittumisesta korkea-asteen opintoihin. Tässä on ainakin oman lukiomme osalta esimerkki siitä, että tilastoilla asiat voidaan saada näyttämään varsin paljon muulta kuin mitä on totuus. Vaarallista tässä on, jos noiden tietojen perusteella vedetään jotain johtopäätöksiä.

Tuntuu vääryydeltä nuoria ja oppilaitoksia kohtaan, jos abiturienttikeväänä hankittuja opiskelupaikkoja ei noteerata laskennassa, mikäli nuori on ennen näiden opintojen aloittamista lähtenyt varusmies- tai siviilipalvelukseen. Pienissä lukioissa mahdollinen poikien suuri osuus ikäryhmässä vääristää johtopäätöksiä. Ainakin omilla opiskelijoillamme on edelleen selkeä periaate, että kansalaisvelvollisuudeksi koettu armeijan käyminen hoidetaan ensin "alta pois". Esimerkiksi Konneveden lukiosta kyseisenä keväänä 2008 valmistuneista ylioppilaista oli poikia lähes 70 prosenttia. Tutkimuksessa oli myös selkeä virhe, kun ylioppilaidemme määräksi oli ilmoitettu 19, kun heitä todellisuudessa oli 16.

Yliopisto- tai ammattikorkeakoulupaikan sai oman kirjanpitomme mukaan välittömästi 12 uutta ylioppilasta eli 75 prosenttia. Kaikille muillekin tuoreille ylioppilaille avautui varsin perustellut jatkokuviot (kolme lähti lukiopohjaisiin ammatillisiin opintoihin ja yksi työharjoitteluun ja siitä jälleen opintoihin). Kukaan ei siis jäänyt vain "olemaan". Toisaalta voidaan kysyä, onko vain korkeakouluopiskelu arvokkaana pidettävä reitti lukiosta eteenpäin? Kiinnostaisi myös tietää, ottaako Tilastokeskus laskennassaan huomioon ulkomaisiin korkeakouluihin lähtevät (tällainenkin nuori on tässä joukossa mukana).

Kaikenkokoisissa lukioissa pyritään varmasti antamaan hyvää ohjausta jatko-opintoihin. Nyt julkaistu tilasto lienee lähempänä totuutta suurten lukioiden kohdalla, mutta pienissä lukioissa jo muutaman numeron heitto vääristää tuloksia.

Tilastojen laskentaperusteisiin toivoisimme mukaan suurempaa asiantuntemusta ja ehkäpä ripausta maalaisjärkeä. Jos nuorten sijoittumista jatko-opintoihin arvioitaisiin vaikkapa kahden vuoden kuluttua ylioppilaaksi pääsystä, tulokset voisivat olla oikeammin asiaa valaisevia.

LAURI PIRKKALAINEN Konneveden lukion ja yläkoulun rehtori TUOVI LIIMATAINEN Konneveden lukion ja yläkoulun opinto-ohjaaja

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Soteuudistuksen palattava juurilleen

Lyhyet

Kirjakarkki on kiva palkka

Keski-Suomi säilyy tulevaisuudessakin

Kiitos Palokan terveyskeskukselle

Vanhan Kirjan Talvi on nimenä vakiintunut

Jyväskylään mahtuisi uusi kirjallisuustapahtuma

Suomi ei tarvitse mitään hyökkäys- aseita

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.