Jatkuvaa kasvatusta kehutaan perusteetta

Moni kavahtaa avohakkuuta. Onko niin sanottu jatkuva kasvatus ilman avohakkuuta vastaus tähän ongelmaan?

Nykyinen metsien kasvatusmenetelmä perustuu metsikkökuvioihin. Yhden kuvion koko on Keski-Suomessa keskimäärin pari hehtaaria. Metsänhoitotyöt ja puuston hakkuut viedään läpi samanaikaisesti koko kuviolla. Kasvatuskierto päättyy uudistushakkuuseen, jota seuraa metsän uudistaminen yleensä istuttamalla tai kylvämällä.

Jatkuvan kasvatuksen menetelmässä taimikonhoito, harvennushakkuut ja uudistaminen etenevät yhtäaikaisesti rinnakkain koko metsäalueella. Uudistaminen tapahtuu luontaisesti, kun taimia syntyy isomman puuston alle tai pieniin aukkoihin.

Jatkuvan kasvatuksen metsä pysyy koko ajan puustoisena. Se ei kuitenkaan ole luonnontilaista metsää. Metsälajeissa on niitä, jotka suosivat peitteistä metsää ja niitä, jotka viihtyvät aukoissa. Eri menetelmien paremmuus ei siis ole ollenkaan selvää.

Jatkuvan kasvatuksen paremmuutta on perusteltu myös sillä, että se tuottaisi parempilaatuista tukkipuuta. Raaka-aineen laadun on kuitenkin oltava oikea suhteessa käyttötarkoitukseen. Kattotuoleja ei kannata rakentaa kalliista ikkunanpokapuusta. Männyn laatutukki on oksatonta ja ohutlustoista. Tällaisen tukin kasvatus onnistuu hyvin myös kylvömännikössä. Metsänomistajalle nopeammin kasvanut tukki voi olla jopa arvokkaampi kuin hitaasti kasvanut laatutukki, koska hän saa puunmyyntitilin useammin.

Metsälaki antaa metsänomistajalle mahdollisuuden harjoittaa luomumetsätaloutta. Metsänomistaja voi jättää metsän osittain tai kokonaan luonnontilaan ja saada suojelusta tietyin ehdoin korvausta. Laki, sertifiointijärjestelmä ja metsänhoitosuositukset taas antavat määräyksiä ja ohjeita siitä, kuinka metsäluontoa on vaalittava niilläkin kuvioilla, joilla päätavoite on tuottaa tukkipuuta.

Metsälain merkittävin velvoite on uudistamisen pakko. Avohakkuun jälkeen metsä on uudistettava istuttamalla tai kylvämällä. Kun metsää harvennetaan, on kasvatuskelpoisia puita jätettävä riittävästi.

Jatkuva kasvatus sopii huonosti nykyisen lainsäädännön raameihin, koska hakkuut eivät ole oikein harvennushakkuita eivätkä uudistamishakkuita. Lainsäädäntö kuitenkin muuttuu ja lakia on viime vuosina väljennetty.

Jatkuvassa kasvatuksessa ongelmana on uudistumisen epävarmuus, hitaus ja metsien kuusettuminen. Uudistamisen vaatimus on kuitenkin aina sama: jokaisen kaadetun uudistamisikäisen puun tilalle täytyy saada ainakin neljä tai viisi uutta. Vain näin täyttyy jo 120 vuotta sitten metsälakiin kirjoitettu ja edelleen voimassa oleva metsien käyttöä ohjaava tärkein periaate: "metsiä älköön hävitettäkö". Tämä periaate sallii erilaisia menetelmiä, kunhan toimitaan taidon ja tiedon, eikä vain toiveiden tai mainoslauseiden varassa.

ARI NIKKOLA viestintäpäällikkö Keski-Suomen metsäkeskus

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Oppositiossa on mukavaa

Voiko koulun joulujuhla kirkossa olla lainvastainen?

Monilta tuntuu unohtuneen, miksi joulua vietetään

Parempaa salaattia!

Lyhyet

Oma auto kaupan pihaan?

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.