Joukkoliikenne laiminlyötiin Suomessa

Lauri Oinonen otti (Ksml 31.12.2014) kantaa Keski-Suomen tieverkon tilaan ja sen investointitarpeisiin. Jaan tämän huolenaiheen monen muun tavoin ja vaadin, että sen on oltava tulevan hallituskauden kärkiteema Keski-Suomen kansanedustajille.

Olkoonkin että valtiovarainministeri Antti Rinne on jo luvannut rahoitusta Keski-Suomen tiehankkeille heti kun Metsä-Fibren suunnitellut investoinnit Äänekosken biotuotetehtaaseen saavat päätöksensä. Kuten Oinonen kuvasi, tieverkon kuntoon saattaminen on ehdoton edellytys koko elinkeinoelämämme ja työllisyytemme kannalta. Ei siis pelkkä nelostien kunnostaminen, vaan myös alemman tieverkon saattaminen nykyisen liikenteen vaatimalle tasolle siten että tiestön kasvava kuormitus kestää myös tulevaisuuden haasteet.

Haluaisin tuoda tämän hankkeen tärkeyteen vielä yhden erittäin merkittävän näkökulman; liikenneturvallisuus. Lokakuun alusta 2013 alkaen on raskaan liikenteen mittoja ja massoja korotettu. Enimmäispaino nousi 60 tonnista 76 tonniin, joten liikenneturvallisuus vaatii entistä paremman tieverkon.

Kun tähän lisätään leikkaukset raskaan liikenteen valvonnasta, kuten liikkuvan poliisin lakkauttaminen ja muidenkin valvovien viranomaisten resurssien leikkaukset, on liikenneturvallisuus entistä suuremmalla koetuksella. Peltipoliisit kun eivät testaa kuljettajien ajokuntoa, valvo ajo- ja lepoaikoja tai tarkasta kuormansidontaa.

Tämä kaikki lisää myös harmaata taloutta maamme teillä ja sitä kautta verotulommekin pienenvät.

Oinonen otti kantaa myös joukkoliikenteen tasoon ja sen säilyttämiseen maaseudulla. Oinosen ollessa eduskunnassa liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä 2009 ja hänen puoluetoverinsa Anu Vehviläisen liikenneministerinä hyväksyttiin eduskunnassa joukkoliikennelaki EU:n palvelusopimusasetuksen myötäisesti. Tuolloin olisi ollut aika vaikuttaa kansalisesti joukkoliikenteen tulevaisuuden tilaan.

Laki estää 26 kaupunkiseudullisen toimivaltaisen viranomaisen ja ely:n maksamasta tukea linja-autoreiteille, joita ei ole kilpailutettu. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisen kilpailutetun alueen tai reitin on oltava itsessään liikennöitsijälle kannattava. Jollei alueelle tai reitille synny markkinaehtoista liikennettä tai tukea ei löydy riittävästi, jää reitti liikennöimättä.

Uusi joukkoliikenne onkin kannattavuuden vuoksi keskittynyt suurimpiin kaupunkeihin ja kuntiin, sekä näiden väliseen nopeaan liikenteesen, eli pikkukunnat reitin varella ohitetaan ja ne jäävät vaille joukkoliikenneyhteyksiä. Tämä ongelma ei ole edes pelkästään syrjäseutujen ongelma, vaan esimerkiksi ruuhka-Suomessa sijaitseva noin 40 000 asukkaan Tuusulan kunta on jäämässä juuri tämän vuoksi ilman toimivia joukkoliikenneyhteyksiä.

Joukkoliikenneuudistus olisi siis pitänyt tehdä aikanaan paljon kauaskatseisemmin. Nyt vähenevien maaseutuvuorojen perään on turha enää valitella.

Jukka Hämäläinen

kansanedustajaehdokas (sd.)

Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kirja on seikkailu

Vanhus- asiassa tarvitaan ryhtiliike

Kotoutus on hyvällä mallillla

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Tekeekö seksuaalikasvatus nuorista helppoja uhreja?

Tulevaisuuden hoiva

Ei auta pelkkä raha ja mitoitus

Numerot kertovat aina ihmisistä, kokoomus

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.