Journalismia pitää tukea

Lehdistön kuolinuutiset ovat ennenaikaisia. Lehden kustantaminen on Suomessa edelleenkin kannattavaa liiketoimintaa, huolimatta huhuista, että internet tappaa painetun sanan ja uusi sosiaalinen media korvaa kaiken muun.

Tietenkin internet haastaa perinteiset mediat monella tavalla. Ja on totta, että lama on leikannut lehtien mainostuloja raskaasti. Lehtibisneksen ytimenä on mainostilan myyminen mainostajille ja laadukkaan sisällön myyminen lukijoille. Kannattavuus perustuu vahvaan sisältöön ja journalistiseen osaamiseen. Jos toinen osa on vaikeuksissa, miksi vaikeuttaa sitä toistakin? Jos kumpikin puoli voi huonosti, mitä sitten myydään ja kenelle? On panostettava sisältöön.

Journalismilla on rahan tekemisen lisäksi myös yhteiskunnallinen tehtävä. Se turvaa kansalaisten monipuolisen ja riippumattoman tiedonsaannin. Se on keskeinen osa sananvapautta, joka taas muodostaa demokratiamme perustan. Ja journalismi toimii valtaapitävien vahtikoirana. Berlusconin Italia on esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun poliittinen valta ja mediavalta menevät sekaisin.

Journalistiliitot eri puolilla maailmaa ovat tällä viikolla liikkeellä kampanjoimassa journalismin puolesta. Ongelmat ovat hätkähdyttävän samanlaisia eri puolilla. Internetin aikana uutismedia on harhautunut kisaamaan sekunneista, ei enää uutisten paikkansapitävyydestä. Kiireessä laatu voi kärsiä. Hollantilainen tutkimus löysi asiavirheitä jopa 80 prosentissa suuren laatulehden uutisista. Jo ennen lamaa, Tampereen yliopiston tutkimus Journalistit muuttuvassa mediassa, kertoi valtavan kiireen lisääntymisestä työssä.

Suomessa lama on heittänyt satoja journalisteja ulos työpaikoiltaan irtisanomisten, pakettiratkaisujen ja lomautusten kautta. Ainakin 2 000 journalistia on vaihtanut lomarahansa vapaaseen tai luopunut niistä kokonaan. Karkea laskutoimitus kertoo, että näillä talkoilla työntekijät antoivat 3 miljoonan euron tukipaketin mediataloille. Samalla kiire toimituksissa vain lisääntyy eikä voi välttyä ajatukselta sisältöjen ohenemisesta, kevenemisestä ja yksipuolistumisesta.

Professori Hannu Nieminen esitti lokakuussa julkisen palvelun tukea ulotettavaksi myös kaupallisille mediayhtiöille. Asia on ollut esillä myös keskusteluissa Yleisradion julkisen palvelun rahoituksesta. Kaupallisen median ja Ylen kukkopoikatappelu muuten iskee koko alaa vielä nilkkaan, joten olisiko jo aika siirtyä normaaliin vuoropuheluun alan sisällä?

Vaalirahakeskustelussa on noussut esiin puolueiden saama lehdistötuki, joka muuttui vuonna 2008 osaksi yleistä puoluetukea. Monipuolisen journalismin ja moniäänisen lehdistön tukemiseen tarkoitettuja varoja siirretään nyt vaalikampanjointiin ja puoluetiedotukseen. Esimerkkejä on monia, viimeksi Vasemmistoliitto päätti lokakuussa siirtää 300 000 euroa lehdiltään puolueen omaan viestintään. Myös kulttuurilehtien eli vaihtoehtolehtien tuet ovat olleet kiivaan poliittisen paineen alla.

Entinen harkinnanvarainen lehdistötuki on pelastettava pikaisesti. Tilanne tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden pohtia laajemmin, millaisia tukia Suomessa medialle tarvittaisiin. Enää ei ole perusteltua jakaa lehdistötukea teknologian tai julkaisualustan perusteella. Tärkeintä olisi miettiä, miten tuki edistää ja monipuolistaa suomalaisen journalistisen sisällön tuottamista, julkaisemista ja jakelua ja edistää sananvapautta. Tuen tasosta keskusteltaessa on tilausmaksujen ja painokustannusten nollaverokanta otettava huomioon.

Tuen tulisi olla monipuolista. Yle tekee julkisen palvelun yhtiönä mainiota Elävää arkistoa, joten voisi miettiä, miksei yhteiskunta tue samaa aikalaishistorian tallentamista myös sanoma- ja aikakauslehtien sähköisten arkistojen kohdalla, kuten Tomi Lindblom on esittänyt, kunhan ne toimitetaan yleisölle kohtuullisella hinnalla.

Yhteiskunnan intressi on investoida journalismiin ja sen kehittämiseen ja sitä kautta demokratiaan. Ratkaisevaa on, että tuki ei valu muualle. Lehdistö- ja tai mediatukea ei pitäisi antaa yrityksille, jotka kotiuttavat voitot osinkoina omistajille. Tukia valvomaan ja ehkä myös myöntämään tulisikin perustaa tukien hakijoista riippumaton asiantuntijaelin.

Lehdistö- tai mediatukea ei pidä sekoittaa julkisen palvelun Yleisradion rahoittamiseen. Ylen toiminnan riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus on turvattava. Koko alan kaupallinenkin menestys ja monipuolisen tiedonvälityksen säilyminen on kuitenkin perustunut kaupallisten toimijoiden ja Ylen symbioosiin.

ARTO NIEMINEN pj, Suomen Journalistiliitto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.