Jyväskylä siirtää rahaa opetuksesta seiniin?

Jyväskylän kaupunginjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2019 markkinoitiin lasten ja nuorten budjettina – ja osin perustellustikin. Hyvää ja totta siinä on se, että koulutuksen ja kasvatuksen fasiliteetteja, kiinteistöjä ja oppimisympäristöjä, ollaan edelleen Jyväskylässä parantamassa.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen heikkous on siinä, että se edellyttää vähintään miljoonan euron leikkausta kasvun ja oppimisen puolelta: tällöin heikennetään joko palvelujen laatua tai määrää nykyisestä.

Perusopetuksessa tämä saattaisi merkitä esimerkiksi yhden vuosittaisen opetustunnin leikkausta oppilaan peruskouluaikaisesta tuntikertymästä (oppilaat saisivat jatkossa yhdellä vuosiluokalla 38 opetustuntia vähemmän opetusta) tai vaihtoehtoisesti lähes jokaisessa koulussa yhdistettäisiin tai suurennettaisiin opetusryhmiä nykyisestä tasosta.

Opetuslautakunnan esitys 9,95 miljoonan euron lisäämisestä (kaupunginjohtajan 8,3 miljoonan lisäyksen sijasta) perustui nykytasoisen opetuksen oppilaskohtaisten määrärahojen säilyttämistä jo aiempina vuosina leikatulla nykytasolla; uutena lisäyksenä vain ns. subjektiivisen päivähoidon palauttaminen.

Subjektiivisen päivähoidon kustannuksiksi on arvioitu kaupunginjohtajan esityksessä noin 750 000 euroa vuodessa. OAJ pitää sen palauttamista tasa-arvoisten oppimisedellytysten kannalta tärkeänä. Varhaiskasvatus on tutkimuksin todettu tehokkaimmaksi oppimisedellytysten tasaamisessa.

Mikäli kaupunginjohtajan esitys jää voimaan, sivistyslautakunnan tehtäväksi jäisi arvottaa, miten säästö toteutettaisiin käyttösuunnitelmassa.

Jos oppilaan saamaan opetustuntimäärään ei koskettaisi, edellyttäisi säästövaade yhdistämään joko kolme opetusryhmää kahdeksi tai neljä opetusryhmää kolmeksi vähintään 20 koulussa, millä toimenpiteellä ryhmäkoot kasvaisivat rajusti.

Tämä koskettaisi vähintään noin 1500–2000 oppilasta, joiden oppimisedellytykset heikkenisivät radikaalilla tavalla, kun opettajalla olisi isommissa ryhmissä vähemmän aikaa oppilasta kohti.

Noin kymmenen vuotta sitten Jyväskylässä ryhdyttiin ”tiivistämään kouluverkkoa”, mitä markkinoitiin tuolloin teemalla ”resursseja seinistä opetukseen”. Jyväskylän opettajien ammattiyhdistys lupautui pidättäytymään puuttumasta koulujen lakkauttamisiin sillä edellytyksellä, että vapautuvat resurssit käytetään lupausten mukaan opetuksen ja oppimisedellytysten parantamiseen.

Nyt jälkeenpäin tarkastellen voidaan todeta, että JOAY on pitänyt lupauksestaan kiinni, mutta kaupunki ei: oppilaskohtaisia opetusresursseja on leikattu noin 700–800 euroa /oppilas vuosina 2013–2017. Ja kaupunginjohtajan talousarvioesitys toteutuessaan pakottaisi leikkaamaan edelleen lisää!

Kaupunginvaltuusto joutuu talousarvioseminaarissaan huomenna maanantaina talousarvion 2019 lähetekeskustelussa arvioimaan sen oikeudenmukaisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja järkevyyttä. Näillä päätöksillä konkretisoidaan kahta asiaa: oppimisen arvostusta oppilaille ja opettajan työn arvostusta opettajille.

Jyväskylän kaupunki on kaupunkistrategiassaan määritellyt olevansa kasvatus- ja koulutuskaupunki. Pidetään kaupunkistrategiastamme kiinni myös käytännössä.

Stig Rönnkvist

varapuheenjohtaja

Petri Kääriäinen

pääluottamusmies

Jyväskylän opettajien ammattiyhdistys JUKO/OAJ

Jyväskylän kaupunki

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kaukolämmön kilpailu- kyvystä huolehdittava

Liikenteeseen saatava ennakoivaa silmäpeliä

Tasa-arvo ei ole kehollista

Lyhyet

Lyhyet

Korona vallan välineenä?

Mielenterveys- palvelut nyt tiukassa

Lyhyet

Lyhyet

Asunto-osakkeiden siirrot on tutkittava

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.