Jyväskylän Lyseo, demokratian oppitunti

Kotikaupunkiaan rakastavasta jyväskyläläisestä tuntuvat pyrkimykset poistaa Lyseontalo koulukäytöstä tyrmistyttäviltä. Jyväskylässä on jäljellä niin vähän historiallisia rakennuksia, että ajattelisi päättäjien ponnistelevan joka ainoan säilyttämiseksi, ja Lyseon kaltaisen talon tapauksessa sen säilyttämiseksi alkuperäisessä käytössään.

Jyväskylän Lyseon rakennuksen arvo on ainutlaatuinen suomenkielisen kouluopetuksen historiallisena, mutta elävänä, toimivana tunnusmerkkinä.

Vuonna 1902 valmistunut Lyseon rakennus on arkkitehtuurinsa goottilaisten ja ”maurilaisten” piirteiden ansiosta paitsi monumentaalisen arvokas myös lumoava. Sen katseleminen tuottaa aina mielihyvää.

Talo liehuttaa kaupunkilaisille koulutuksen arvostuksen lippua. Se manifestoi koulunkäymisen arvoa myös niiden koululaisten mieliin, joiden oman koulun rakennus ei ole yhtä historiallinen, yhtä kaunis – kaikki koulurakennukset eivät voi sitä olla.

Talo on noussut paikalleen arvokkaana ja kauniina siksi, että sen rakentanut ja kustantanut sukupolvi on ymmärtänyt koulutuksen merkityksen ja halunnut ilmentää arvostuksensa koulurakennuksessa. Se on rakentajasukupolven suuri lahja ja tahdonilmaisu seuraaville sukupolville.

Velvoittavatko 1800–1900- luvun vaihteessa rakentamiseen uhratut varat ja ponnistukset sekä rakennuksen arvokkuuteen ja kauneuteen kirjoitettu tahdonilmaus meidän sukupolveamme? Saako rakennuksen viestimä historiallinen jatkuvuus siirtyä yhä uusien koululaispolvien tietoisuuteen?

Pyrkimys yhdistää Lyseon lukio Voionmaan lukioon ja saattaa Lyseon rakennus muuhun käyttöön on korvien sulkemista lyseolaisten, heidän opettajiensa ja kaupunkilaisten ilmaisemalta tahdolta. Osa päättäjistä on ottanut itselleen oikeuden pitää kylmäävän oppitunnin lähidemokratiasta. Tuon opetuksen vaikutus tulee heijastuu nuorten mielistä vuosikymmenien päähän, arvaamattomiin asioihin.

Ei ole yhdentekevää, mitä elämää historiallisen rakennuksen sisällä eletään. Erityisen voimallisesti tämä pätee taloon, jonka henki on kasvanut toisiaan ketjuna seuraavista oppilaspolvista, jotka ovat siellä temmeltäneet, oppineet toisiltaan ja opettajiltaan, ja talon seinien suojissa sosiaalistuneet toimimaan kuka isänmaan, kuka yhteiskunnan parhaaksi.

Valtaosa lyseolaisista on ollut tuntemattomia koulunkävijöitä. He ovat vaikuttaneet hiljaisesti kaupunkiimme, maakuntaamme ja koko Suomeen.

Hanke muuttaa Lyseon talon käyttötarkoitus ja tehdä Lyseosta osa suurlukiota saa Tuntemattomat Lyseolaiset kääntymään haudassaan samantahtisesti Tahko Pihkalan, Otto-Ville Kuusisen ja Taavetti Laatikaisen kanssa.

Tiedämme, että rahasta on suuri puute.

Mikä estää Jyväskylän Ammattiopiston Koulutuskuntayhtymälle tuottaman ylijäämän käyttämistä Lyseotalon ja lukion uudisrakennuksen hyväksi?

Orastaako liike-elämän suunnassa kiinnostus Lyseon tontin maanalaiseen käyttöön? Voiko sieltä tulla varoja Lyseotalon koulukäyttöön kunnostamiseen ja tarvittavan rakentamiseen?

Nyt tarvitaan aikaa kustannusten ja niiden kattamiskeinojen luotettavaan selvittämiseen, demokratian oppitunnin valmisteluun.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kesätyöseteli kaikille päättöluokkalaisille!

Ennätyksiä ilman lapinlisää

Lyhyet

Lippumme elää ajassa

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Punamullan jakopolitiikan paluu

Nopeuden palvonnassa unohtuu tavaraliikenteen hidastava vaikutus

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.