Jyväskylän Tyttökoulu ja Tyttölyseo

Pääkirjoitustoimittaja Anita Kärki (Ksml 24.5.) nosti ansiokkaasti julkisuuteen Jyväskylän koulukaupunkimaineen tärkeän osatekijän Jyväskylän Tyttökoulun ja sen myöhemmän jatkajan Jyväskylän Tyttölyseon merkityksen. Koska mainio kirjoitus sisälsi kertautumaan pyrkiviä epätarkkuuksia, joudun ”kaupunkimme menneisyyden vartijana” niitä oikaisemaan.

Ensinnäkin on todettava että Kärjen tyttölyseoksi nimittämä koulu toimi Jyväskylän Tyttölyseona vain vuodet 1952–1973. Opinahjo oli vuodesta 1864 nimeltään Yksityisten Tyttökoulu Jyväskylässä vuoteen 1886 ja sen jälkeen 1886–1952 Jyväskylän Tyttökoulu. Yksityisten Tyttökoulu kuusine luokkineen vastasi myöhemmin tunnettuja keskikouluja. Senaatin määräämän viisiluokkaisen tyttökoulun opetussuunnitelman toteuttamiseen käytettiin Jyväskylän Tyttökoulussa tosin kuusi vuotta. Se vastasi siis myöhempiä keskikouluja.

Vasta sen jälkeen kun kuusiluokkaisen koulun jatkeeksi oli perustettu 1911 Jyväskylän suomalaiset jatkoluokat (Tyttölukio), koulusta saattoi kirjoittaa ylioppilaaksi. On huomattava että jatkoluokat toimivat vuosikymmenten ajan aivan erillisenä yksikkönä tyttökoulun ulkopuolella.

Kärjen vertailemasta Jyväskylän Lyseosta, (tuolloin nimeltään Jyväskylän Alkeisopisto), joka oli siis alusta pitäen yliopistoon johtava kahdeksanluokkainen oppikoulu, valmistuivat ensimmäiset ylioppilaat jo 1868. Tyttökoulun ja Lyseon oppilasmäärien, oppiaineiden ja opetustasojen kesken oli niiden kovin erilaisesta luonteesta johtuen hyvin suuria eroja. Noista eroista johtuen oli luonnollista että Tyttökoululla oli enimmäkseen vain paikallista vaikutusta kun taas Jyväskylän Lyseon merkitys oli vuosikymmenten ajan valtakunnallisesti merkittävää.

On tärkeää että tyttöjen kouluopetuksen suomenkielisen uranuurtajan jyväskyläläiset juuret tehdään tunnetuiksi. Tulee toki muistaa, että maassamme oli ollut jo vuosikymmenten ajan ennen Jyväskylän Tyttökoulun perustamista lukuisia ruotsinkielisiä tyttökouluja.

Suomen kielikään ei tarkasti ottaen ollut opetuskielenä ihan ensimmäisenä Jyväskylän Tyttökoulussa. Esimerkiksi Charlotta Lydeckenin Sortavalan tyttökoulussa annettiin 1800-luvun puolivälin tienoilla opetusta varsinaisen opetuskielen, ruotsinkielen ohella myös suomeksi ja saksaksi. Tuossa tyttökoulussa oli oppilaana myös poikia, niin kuin alkuvaiheessa oli muutama myös Jyväskylän Tyttökoulussa.

Kärjen kirjoitus projisoi häiritsevästi ajallemme ominaisella tavalla oman aikamme arvoja ja olosuhteita sellaisiin kaukaisiin aikoihin, jolloin sukupuolten sen enempää kuin säätyjen tasa-arvoa ei ollut. Puolustan siis lujasti tyttökoulun perinteiden kunnioittamista ja vaalimista, vähän senkin vuoksi kun äitini oli tyttökoulun oppilas ja isoäitini ja isoäitini äiti olivat tyttökoulun opettajia. Se että olen muutaman vuosikymmenen ajan pyrkinyt pitämään tätäkin lujemmin Lyseon puolia kaikenlaisia tolkuttomia haihatteluja ja mitääntuottamattomia näennäisuudisteluja vastaan, ei ole mitenkään ristiriidassa Tyttökoulun puolustamispyrkimysteni kanssa. Käytettäköön puolustuksen tukena kuitenkin vain sellaisia faktoja jotka pitävät paikkaansa

Erkki Fredrikson

kamarineuvos

Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tarvitsen kuulo- laitettani

Paikallinen sopimus parantaisi työhyvinvointia

Lyhyet

Vaalitulos on vielä valinkauhassa

Vastuullisuutta, ei sinisilmäisyyttä

Lyhyet

Keskivertoäänestäjälle biokaasu sopii mainiosti

Turvaton vanhuus

Työllisyys kasvaa vai kasvaako, ja millainen?

Aiempaa sujuvampi Suomi

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.