Jyväskylän jätekiemurat

Jalossa Jyväskylässämme näyttää olevan taito saada yksinkertaisetkin asiat sekaisin. Politiikassa sen toki voi ymmärtää osaamattomien mellastaessa, varsinkin nykymenoa tarkasteltaessa.

Sen sijaan tekniset hankinnat ja niihin liittyvät mittavat, usein miljoonaluokan, investoinnit pitäisi olla ymmärtävien käsissä. Tämän olen omalla urallani tekniikan parissa muutamassa vuosikymmenessä oppinut sekä Suomessa että Suomen ulkopuolella.

Nyt uteliaisuuttani on kutkuttanut Mustankorkea Oy:n ilmeisen ”biokaasuhuumassa” tehty viimeisin hankintapäätös rakentaa mädättämö, siis biokaasulaitos, Mustankorkealle.

Päätöksessä olisi tietojeni mukaan noudatettu hankintalain periaatteita, mutta, edelleen näkemykseni mukaan, merkillisellä ja tavoitehakuisella tavalla.

Uteliaana haluaisinkin kuulla Mustankorkea Oy:ltä julkista yleisinformaatiota hankintapäätökseen johtaneista tarjouskilpailun tavanomaisista vaiheista. Kuinka monta tarjousta jätettiin, millainen oli yleinen hintataso ja teknologiavertailu jne?

”Viidakkorumpu” on kertonut, että olisi järjestetty alun alkaen asenteellinen osallistumiskysely, jossa yritykset saivat ilmaista halukkuutensa tarjota biokaasulaitoksen toimittamista.

Ilmeisesti kysely lähetettiin vain yhdelle yritykselle. Edelleen toinen ”viidakkorumpu” kertoi, että erään yrityksen osallistuminen evättiin, kun sen toimitusten referenssilista lukuisine toimivine laitoksineen oli englanninkielinen.

Evätyllä ko. suomalaisella yrityksellä sattui olemaan tuhti vientiaktiviteetti, jolloin useimmat referenssikohteet olivat toisella kielellä kuin suomeksi.

Suomi on EU:ssa, mutta osallistumisdokumentit pyydettiin esittämään vain suomenkielisinä, mikä on todella hämmästyttävää!

Tällä tavalla valikoiden onnistuttiin pääsemään tämän näennäisen tarjouskilpailun lopputuloksena todennäköisesti ylihintaiseen prototekniikkaan perustuvaan hankintaan.

Valitusta teknologiasta on vain minikoon toimivia referenssejä. Mistä löytyisi edes useamman vuoden toimivia?

Toistaiseksi Suomen oloissa toimivat lähes vastaavat laitokset ovat yskineet enemmän tai vielä enemmän.

”Viidakkorumpu” on kertonut ”voittaneen” yrityksen suurimman referenssin olevan tällä hetkellä toimimattomassa tilassa. Onko yritys voinut osoittaa toimivuuttaan edes Jyväskylän jätemäärän käsittelyyn?

Yrityksen käsittelemää jätettä kuljetettaneen nyt (miksi?) naapurilaitoksille haisevana (lue: raakana) jatkokäsittelyyn.

Kaiken huippuna omalaatuisessa osallistumiskyselyssä määriteltiin haluttu teknologia johdattelevilla sanoilla – kuiva, märkä, hapan, jne. Kuivasta tulee märkä, kun siihen lisätään vettä ja päinvastoin. Kyseessä on ns. humanistinen määrittely. Kun puhutaan teknologiasta, käytetään numeroita näinkin tärkeässä spesifioinnissa. Nyt numeroita oli vain päiväyksessä ja lähetysosoitteessa.

Jussi-Pekka Aittola

eläkeläinen

Jyväskylä, Jyskä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.