Jyväskylän keskusta ei kaipaa korkeita taloja

Keskisuomalaisessa (13.4.) esiteltiin vaihtoehtoja Jyväskylän keskustan täydentämisestä korkeilla kerrostaloilla.

Jyväskylän kaupungin kaavoitusosaston virkailijoissa tuntuu olevan käsitys, että eri puolille kaupunkia tulee saada korkeita maamerkkirakennuksia. Todennäköisesti idea tulee maailman suurkaupungeista, joissa on tilan puutetta.

Korkea rakentamisen ihannointi on yleistynyt myös muiden Suomen suurimpien kaupunkien kaavoituksessa.

Jyväskylän nykyinen keskusta on rauhallisen ja tasapainoisen näköinen, kun sitä katselee esimerkiksi satamasta tai Jyväsjärveltä. Taustalla näkyvä Harju on oleellinen osa hyvää kaupunkikuvaa. Korkeilla taloilla pilataan tämä hyvä kaupunkikuva.

Jos korkeita taloja halutaan rakentaa, tehtäköön niitä varten oma alue, uusi keskusta. Nykyinen keskusta tulee sadan vuoden kuluttua olemaan Jyväskylän vanha kaupunki, jossa asukkaat ja vierailijat viihtyvät ja käyvät ostoksilla. Edellyttäen tietysti, että ”vanhaa kaupunkia” ei ole 2000-luvun alkupuolella pilattu vääränlaisella täydennysrakentamisella.

Kannattaa kysyä, mitä etua korkeista taloista on Jyväskylän nykyisille ja tuleville asukkaille. Kilpailuluonnoksia kannattaa tarkastella niin, että kenen tonteille ylisuuria rakennuksia on suunniteltu.

Jyväskylässä taustalla voikin olla keskustan täydennysrakentamisen saaminen mahdollisimman suureksi. Kun alussa esitetään 20-kerroksisia taloja, voivat 10-kerroksisetkin tuntua pieniltä, kun ne tulevat kaavaan.

Onko ylisuuret rakennukset vain rakennusliikkeiden, rakennuttajien ja tontin omistajien etu. Kilpailutöissä on tontteja, joilla rakennusoikeus nousisi arviolta 10-kertaiseksi nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

Kilpailutöissä taloja on näytetty pilvikorkeudesta, josta elävä ihminen vain harvoin pääsee niitä katsomaan. Millainen näkymä talosta on ihmiselle, joka kävelee kadulla?

Talojen epäsuhteen nykyiseen ympäristöön näkee esimerkiksi Harmoonitehtaan ympäristöä katsottaessa.

Toivon, että poliittiset päättäjät ottavat kantaa kaavoitusosaston virkamiesten esitykseen, ja ilmoittavat selvästi, että Jyväskylän keskustan kerroskorkeudet tulee kortteleittain rajoittaa suunnilleen nykyiseksi.

Täydennysrakentamista varten keskustasta pitäisi laatia kaava, joka ohjaisi täydennysrakentamista. Tällä hetkellä täydennysrakentaminen näyttää perustuvan rakennuttajien neuvottelutaitoon ja sitkeyteen.

Ikäni puolesta katselen Jyväskylän keskustaa kohta pilviperspektiivistä, josta kilpailutyöt on esitetty. Toivon kuitenkin, että näkymässä Jyväskylän keskusta on säilytetty tyylikkäänä.

Mikko Rajaniemi

kiinteistöneuvos

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Jyväskylän joukkoliikenne edullisemmaksi

Lyhyet

Suomen rahanpesulaki kaipaa pikaista remonttia

Syyttäjälaitosta pitikin uudistaa

Lyhyet

Lyhyet: Kierrätys- ja uusiutuvat luonnonvarat on pop in! Missä viipyy puukorinenauto, fillareita on jo?

Mielipide: Jyväskylä kehittyy – vai kehittyykö?

Mielipide: Rapautuuko lukion yleissivistävyys?

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.