Jyväskylän koulutus säilyy vahvana

Korkeakoulurakenteen uudistus on viime päivinä nostattanut kritiikkiä Keskisuomalaisen palstoilla muutamien keskustalaisten toimesta. Mukana on varmaan ollut aitoa aatetta, mutta myös virheellisiä käsityksiä.

Suomessa on tätä nykyä 20 yliopistoa ja 28 ammattikorkeakoulua. Viisimiljoonaiseen väestöön nähden se on tavattoman paljon.

Viime vuosina laatua on nakertanut opettajamäärän pieneneminen suhteessa opiskelijalukuun, jonka seurauksena yksittäisellä opettajalla on liian suuria opiskelijamääriä ohjattavanaan. Sen sijaan, että resurssit käytettäisiin tutkimukseen ja opetukseen, meiltä löytyy korkeakouluja, joilla jopa puolet kuluista menee hallintoon.

Tutkimuskenttämme on osin hajanainen ja pirstaloitunut. Samaan aikaan koko korkeakoulumaailmalla on suuret kansainvälistymisen haasteet.

Opetusministeriö valmistelee yhdessä korkeakoulujen kanssa rakenteellisen kehittämisen ohjelmaa, jonka suuntaviivat on hyväksytty kaikkien hallituspuolueiden kesken. Tavoitteena on tiivistää korkeakouluverkkoa ja luoda koulutus- ja tutkimustoiminnan kannalta riittävän vahvoja yksiköitä sekä karsia epätarkoituksenmukaista päällekkäistä toimintaa.

Nykyistä suurempien yksiköiden on arvioitu parantavan kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä ja vahvistavan monitieteisyyttä. Ne myös laajentavat opiskelijoiden valintamahdollisuuksia. Määrälliseksi tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2020 yliopistoja olisi enintään 15 ja ammattikorkeakouluja 18. Tämän verkon sisällä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on 4-5 strategista liittoumaa.

Yliopistojen minimitavoitekoko olisi tulevaisuudessa pääsääntöisesti 3 000 ja ammattikorkeakoulujen 2 500 täyspäiväistä opiskelijaa. Tavoitekoon alapuolella on tällä hetkellä kuusi yliopistoa ja kuusi ammattikorkeakoulua. Mainittakoon, että Jyväskylän yliopistossa perustutkinto-opiskelijoita on 12 000 ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 8 000.

Korkeakoulumaailmassa muutoksen tarve on tiedostettu jo ennen opetusministeriön käynnistämää uudistustakin. Useilla alueilla on meneillään koulutusmaailman yhteistyö- ja yhdistymishankkeita. Eniten on esillä ollut pääkaupunkiseudun ns. innovaatioyliopisto, jossa kolme korkeakoulua kootaan yhteen. Samaan aikaa Kuopion ja Joensuun yliopistot ovat päättäneet yhdistyä Itä-Suomen yliopistoksi, ja Turun puolessa yhdistyvät Turun yliopisto ja kauppakorkeakoulu. Jo näillä päätöksillä yliopistojen määrä vähenee neljällä.

Kuitenkaan hallinnon yhdistäminen ja yksiköiden määrän vähentäminen ei voi olla mikään itseisarvo. Ennen kaikkea koulutuksen kehittämisessä on painotettava toiminnan laatua ja tuloksellisuutta. Tässä Jyväskylän yliopistolla on hyvää näyttöä: VATT:in viime syksyisessä vertailussa se oli Suomen tuloksekkain yliopisto.

Vaikka tutkimusaloja kootaan yhteen, laadun näkökulmasta on järkevää, että samaa oppiainetta on jatkossakin tarjolla ainakin kahdessa eri korkeakoulussa. Tämä antaa mahdollisuuden vertailuun ja bechmarkingiin.

Jyväskylässä myös yliopiston kehittämiseen on lähdetty ennen kaikkea tutkimuksen ja opetuksen vahvistamisen näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto on yhdessä Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa muodostamassa uudenlaisen Sisä-Suomen Allianssin.

Tällä hetkellä nämä kolme yliopistoa vastaavat 25 prosentista koko Suomen korkeakoulukentän volyymista. Allianssin tavoitteena on nostaa Jyväskylä-Tampere-akseli vuoteen 2015 mennessä Suomen johtavaksi tiedekeskittymäksi, joka valituilla kärkialoilla yltää myös maailman huipulle.

Sisä-Suomen Allianssi on hyväksytty yhdeksi korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen hankkeista. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu on tiivistämässä yhteistyötään Tampereen suuntaan.

HENNA VIRKKUNEN kansanedustaja (kok.) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Akkujen metallit kaupan

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Suomipop, pyörätuolit ja taksien kyydit

Valvonta on yhteistyötä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.