Jyväskylän luovuttava terveyskeskusmaksuista

Väestöryhmien väliset terveyserot jatkavat kasvuaan. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluva jyväskyläläinen mies kuolee nyt 13 vuotta aiemmin kuin rikas. Vuonna 1998 elinajanodotteen ero oli vielä 7,5 vuotta. Elinoloihin liittyvä epätasa-arvo, kuten tuloerot, lisää merkittävästi terveyseroja.

Jyväskyläläiset jakautuvat terveyspalveluiden suhteen kolmeen ryhmään sen mukaan, ovatko työelämässä vai sen ulkopuolella. Parempituloiset hakeutuvat yksityisille lääkäriasemille.

Useimmat työssäkäyvät kuuluvat maksuttoman työterveyshuollon piiriin. Työttömät, pätkätyöläiset ja eläkeläiset maksavat samasta palvelusta terveyskeskuksissa.

Terveysasemien tarjoamat terveyspalvelut ovat vähävaraisten ainoa vaihtoehto.

Suomalaiset köyhyystutkijat kannattavat laajasti maksutonta perusterveydenhuoltoa. He toteavat, että maksuttomuudella on vaikutusta ihmisten terveyskäyttäytymiseen.

Muutama prosentti vähävaraisimmista jättää tilaamatta välttämättömän tai elintärkeän ajan lääkärille taloudellisista syistä. Työttömälle, yksinhuoltajalle tai pienituloiselle eläkeläiselle 13,80 euroa on kynnysraha.

Asiakasmaksujen osuus suomalaisessa terveyspalvelujärjestelmässä on muutoinkin korkeampi kuin Euroopassa keskimäärin. Se johtuu lääkkeiden ja hammashoidon korkeista omavastuista.

Jyväskylä keräsi viime vuonna terveyskeskusmaksuja noin 1,5 miljoonaa euroa. Kuudesosa asiakasmaksuista käytettiin laskutukseen, taloushallintoon ja perintään.

Jos käyntimaksusta luovutaan, on nettokustannus noin 1,2 miljoonaa euroa. Luku ei sisällä toimeentulotukena maksettavia terveydenhuoltomenoja, jotka painavat esityksen kokonaiskulut Paviljonkisäätiön vuosiavustukseen eli 800 000 euroon verrattavissa olevalle tasolle.

Kyse on arvovalinnoista, mutta oikein kohdennetuilla terveydenhuollon toimenpiteillä on myös huomattava myönteinen vaikutus terveydenhuollon menokehitykseen tulevaisuudessa.

Jyväskylän kaupungin talous ja suomalainen terveyskeskusjärjestelmä on eduskuntapuolueiden toimesta ajettu vuosikymmenessä historiansa pahimpaan kriisiin.

Tämä vaikuttaa osaltaan ihmisten heikkoon terveydentilaan. Valtionosuusleikkaukset kurittavat ensi vuonna Jyväskylän peruspalveluja lisää 27,7 miljoonalla eurolla tämän vuoden tasosta.

Pääomatulot eivät edelleenkään kartuta kaupungin kassaa senttilläkään.

Jyväskylässä parhaillaan käsittelyssä olevissa palvelulinjauksissa korostetaan ennaltaehkäisevien toimien merkitystä. Maksuton perusterveydenhuolto kohentaa kansanterveyden tilaa ja kaventaa terveyseroja.

Terveyskeskusmaksujen poisto vähentää byrokratiaa ja suuntaa viranhaltijoiden työaikaa asiakaspalveluun. Se tukee myös heinäkuussa voimaan astuvan vanhuspalvelulain tavoitteita terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Suunta on ratkaistavissa vain poliittisilla päätöksillä, konkreettisilla ratkaisuilla. Yhteiskunnan on toimittava - nyt. Uusia näköaloja avaavia askelia ja kestävää terveyspolitiikkaa toteuttavat jo muun muassa Turku ja Joensuu, joka tuoreimpana esimerkkinä poisti terveyskeskusmaksun joensuulaisilta työttömiltä toukokuun alussa.

Perusterveydenhuollon palveluiden tulee olla tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkien saatavilla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Mielipide: Kaukolämmön kilpailukyvystä huolehdittava

Mielipide: Liikenteeseen saatava ennakoivaa silmäpeliä

Mielipide: Tasa-arvo ei ole kehollista

Korona vallan välineenä?

Mielenterveys- palvelut nyt tiukassa

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.