Jyväskylän päättäjät kirjarovioilla

Aamupala meni todellakin väärään kurkkuun, kun luin päättäjiemme uusista kirjastojen leikkauslistoista. Minulle konsultti on kirosana. On helppoa tilata kallis tutkimus näiltä helppoheikeiltä, jotka kyllä selvittävät solidaarisesti toiveiden mukaan, mitä peruspalveluja kaupungissamme on liikaa. Jälleen ollaan kirjastojen kimpussa!

Lähikirjaston lakkautus koskettaa eniten niitä ihmisiä ja perheitä, joilla ei muutenkaan mene hyvin. Ei kaikilla ole varaa ostaa uutuuskirjoja, hankkia laajakaistaa tai tilata omaa sanomalehteä. Olen vuodesta 1972 ollut Kortepohjan kirjaston vakituinen käyttäjä.

Kirjastomme ei ole vain lainaamo, vaan siellä viihtyvät koko asuinalueen ihmiset vauvasta vaariin. Kirjastossa luetaan lehtiä, surffaillaan internetissä ja tavataan tuttuja. Se on asuinalueemme yhteinen olohuone. Rakennus on juuri peruskorjattu, aineisto on monipuolinen ja kattava aina dvd-levyistä musiikkiin. Vuonna 2009 kävijöitä oli 50 121 ja lainoja 161 617.

Kortepohjan kirjasto palvelee mm. seuraavia käyttäjiä: ylioppilaskylän asukkaita, Kortepohjan ja Kypärämäen kouluja, neljää päiväkotia ja kolmea erityiskoulua (Haukkala, Haukkaranta ja Päiväharju). Vammaisten päivätoiminnalle kirjaston palveluilla on tärkeä merkitys. Ei pidä unohtaa sitäkään, että alueelle on tulossa uusia senioreiden asuntoja. Arvioidaan, että Kortepohjassa on vuonna 2020 asukkaita noin 10 000.

Mitä kaupunki aikoo tehdä vasta saneeratuilla tiloilla, jos kirjaston toiminta loppuu? Vuokrataanko tilat uudelle juottolalle vai myydäänkö ne gryndereille? Rahaa Jyväskylän kirstusta kyllä on löytynyt Tuulikki Väliniemen mainitsemiin turhiin selvityksiin (Ksml 17.5.10), Kettusen erorahaan ja loputtomiin oikeusjuttuihin. Yksi hyvä esimerkki tuhlailusta on kaupungin historiikin teettäminen, johon lehtitietojen mukaan on uponnut ainakin 263 000 euroa - vaikka teoksesta tuli kaatopaikkatavaraa.

Meillä on yksi Suomen korkeapalkkaisimmista kaupunginjohtajista sekä suuri leegio päälliköitä ja johtajia. Kun kuntaliitoksessa ei ihan jokaiselle isokenkäiselle löytynyt töitä, keksittiin uusia virkoja. Sen sijaan kirjaston virkoja ei ole täytetty vuosikausiin: sekin on enteillyt lähikirjastojen tappouhkaa.

Pääkirjoitustoimittaja Anita Kärjen ehdotus pääkirjaston lakkauttamisesta ei ole vain vitsi vaan loistava idea (Ksml 18.5.10). Tehdään siitä keskustan asukkaiden lähikirjasto. Kun kirjastoissa on työvoimapula, niin ehdotan, että osalle kaupungin hallinnon virkamiehistä osoitetaan loppusijoituspaikaksi kirjastot.

Kyllä riski traktorinkuljettaja jaksaa hyllyttää isojakin opuksia, muovittamiseen ja lainauskoneen äärelle tarvitaan hieman näppäräsormisempia ihmisiä. Ja tuskinpa kukaan edes huomaisi, että muutama päällikkö on poistettu ruodusta.

Vetoan teihin, kulttuurilautakunnan jäsenet Pauliina Holm, Antti Rastela, Jukka Ammondt, Yrjö Damskägg ynnä muut, näpit irti kirjastoista. Olen aina kuvitellut teidän olevan kulttuuri-ihmisiä - ette kai halua leimautua kirjarovioiden pyromaaneiksi?

MAIRE VIDGRÉN-HÄTINEN Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Muisti on herkkä häiriintymään

Nelostien siirto loi liikennesumpun

Lyhyet

Lyhyet

Puun käyttö turvaa metsien hiilensidonnan

Tarvitsemme nopeat yhteydet

Lyhyet

Hoitajamitoitus-vääristelyä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.