Jyväskylän tulee luopua polttoon perustuvasta energiantuotannosta

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen herätti pitkään kaivattua keskustelua Ylen haastattelussa (28.6.) esittämällään ehdotuksella verottaa energiantuotantoon käytettäviä puupolttoaineita.

Jyväskylä ei ole tämän keskustelun ulkopuolella, sillä myös meillä Ollikaisen ehdotuksen taustalla oleva huoli on näillä näkymin toteutumassa.

Jyväskylän asuin- ja muiden rakennusten lämmityksestä vastaava kaupunkiomisteinen Alva tuottaa energiaa lähes yksinomaan polttamalla.

Tällä hetkellä Alvan laitosten kokonaistehosta noin puolet on peräisin turpeesta ja toinen puolikas metsäbiomassasta.

Suunnitelmia turpeesta luopumiseksi on, mutta viime kesänä hyväksytyn resurssiviisausohjelman mukaan Jyväskylän kaupunki aikoo vastata energiantuotantoon liittyviin ratkaisevan suuriin ilmastohaasteisiin vaihtamalla fossiiliseksi polttoaineeksi luokiteltavan turpeen polttamisen metsäbiomassan polttamiseen.

Kuten Ollikainen Ylelle antamassaan haastattelussa toteaa, ei laajamittainen puupohjaisen biomassan lisääminen energiantuotannossa ole ilmaston kannalta kestävää.

Uusiutuvan energianlähteen statuksestaan huolimatta puu vapauttaa palaessaan saatua energiayksikköä kohden jopa suuremmat hiilidioksidipäästöt kuin mikään muu käytettävissä oleva polttoaine.

Saman hiilen sitoutuminen poltetun tilalle istutettuun metsään on hidas prosessi. Aika riitä, mikäli aiotaan saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaiset päästövähennykset.

Puulle on lisäksi olemassa lukuisia vaihtoehtoisia, jalostusarvoltaan korkeampia käyttökohteita pitkäikäisissä, fossiilipohjaisia materiaaleja korvaavissa tuotteissa.

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin on niin ikään puhuttanut.

Laajamittainen yhteiskunnan toiminnan kaventuminen ei vähentänyt päästöjä kuin joitakin prosentteja. Tätä voi pitää ilmastokriisin kannalta lohduttomana: kuinka suuri muutos tarvitaan, jotta pysyttäisiin asiantuntijoiden suosittamassa 1,5 asteen tavoitteessa?

Tai sitten voi ajatella seuraavaa. Keskivertojyväskyläläisen päästöistä noin kolmannes on peräisin kaukolämmön tuotannosta.

Jos Jyväskylän kaupunki päättäisi Helsingin tavoin tähdätä polttoon perustumattomaan energiantuotantoon, olisi tuo kolmannes päästöistä siirtymän jälkeen mitätöity.

Teknisesti mutkikas energiasiirtymä ei ehkä ole kaupungin brändityössä yhtä näyttävää kuin biokaasubussit tai muovin kierrätys. Mutta vaikutus kaupunkimme päästöihin olisi paitsi näihin myös poikkeustilan aiheuttamaan päästövähennykseen verrattuna moninkertainen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.