Jyväskylästä aito liikuntakaupunki

Mielikuvissa Jyväskylä on liikuntakaupunki, entä lukuina? Kuntien heikkenevä talous on herättänyt keskustelua liikuntapalveluiden maksullisuudesta ja kunnan roolista liikuntapalveluiden tuottajana.

Urheiluseurojen junioreiden vuoroista ei peritä Jyväskylässä maksuja käyttäjiltä perusliikuntapaikoilla, mikä on taannut kohtuulliset urheiluseurojen maksut lapsille ja nuorille. Maksuja peritään seurojen junioreilta erityisliikuntapaikoilla, kuten skeitti-, uima-, jää- ja Hippos-halleissa.

Tällöin kaupunki asettaa eriarvoisiksi useat urheilulajit – erityisesti ne kalleimmat – jolloin esimerkiksi uinnin, uimahyppyjen, jääurheilun, talvisaikaisen yleisurheilun junioriharjoittelijat, pesä- ja talvijalkapalloilun juniorit joutuvat maksamaan maksuja. Lisäksi se osa juniori-ikäistä, joka ei kuulu urheiluseuroihin ja jolla on suurin liikuntatarve, jää ilmaisten liikuntapaikkojen ulkopuolelle.

Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja urheilua riippumatta siitä, kuuluuko urheiluseuraan vai ei, tai mitä lajia harrastaa. Seuratoimintaa tulisi suunnata yhä useammin myös syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten liikuttamiseen.

Kymmenen Suomen suurimman kaupungin joukossa Jyväskylä on urheiluseurojen suorassa tukemisessa selkeästi viimeinen ja samaan aikaan ”paras” urheilupaikkamaksujen kerääjä.

Liikuntapaikkapalvelut ja väestön tasa-arvo -tutkimuksessa (2012) Jyväskylä avusti seuroja 2,78 euroa asukasta kohden, kun maan keskiarvo oli 8,92 euroa. Turussa vastaava luku oli 13,42, Espoossa 7,31, Vantaalla 6,28 ja Tampereella 5,80 euroa.

Samaan aikaan Jyväskylä keräsi liikuntapaikkojen käyttäjiltä 34,60 euroa asukusta kohden, kun maan keskiarvo oli 19,20 euroa. Vastaava summa oli esimerkiksi Turussa 12,20, Kouvolassa 16,52, Tampereella 20,10, Oulussa 20,32 ja Helsingissä 28,41 euroa.

Jyväskylän tulee ottaa tavoitteeksi seuraavalla valtuustokaudella edes maan keskiarvon saavuttaminen urheiluseurojen tukemisessa, mikä merkitsisi nykyisen urheiluseuratuen noin kolminkertaistamista kolmesta yhdeksään euroon asukasta kohden. Samalla liikuntatilojen maksuttomuus tulisi laajentaa koskemaan kaikkia nuoria – ei vain urheiluseurojen nuoria tai valittujen lajien nuoria!

Lisäksi liikuntapaikkamaksujen keräämisessä tulisi pysyä kohtuudessa. Tavoitteena tulee olla vähintään maan keskiarvon saavuttaminen 22,45 euroa/asukas/vuosi.

Pahimmillaan korkeat liikuntakustannukset voivat olla este liikunnan harrastamiselle, mikä ei koskaan ole tavoiteltavaa. Kynnys lähteä liikkumaan pitää saada matalaksi, kyseessä ei saa olla kustannuskysymys, avun puute tai välimatka liikuntapaikkaan.

Onko tulevaisuudessa Jyväskylässä kaikilla perheillä yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa vai onko se vain hyväosaisten etuoikeus?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

LyhyetKesätapahtumat kiertoon, rallit Seinäjoelle, tangomarkkinat tänne.Ja Ailamarista kuningatarEn ole koskaan syönyt pizzaa tahi hampurilaista, en ole somessa, mutta pärjäilen. Sh, kun olen vältän näitä.

Kaupunki ei välitä melusaasteesta

Masennuseläkkeet ovat kestämättömällä tasolla

Psyyken lääkintä on viimeinen keino

Lyhyet

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.