Kaikki hyvin Keljonlahdella?

Keljonlahden suurvoimalaan investoiminen ei todellakaan ole heikkohermoisten puuhaa vaan siihen tarvitaan todellista pokerinaamaa.

Tästä tuoreena osoituksena hakemus ympäristöluvan muutokseen kivihiilen polttamista varten. Energiayhtiön taholta kiellettiin jyrkästi viimeiseen asti ajatukset kivihiilen käyttöön ottamisesta. Selityksenä esitettiin, että näin voimalaa vastustava kansanliike ei saanut käsiinsä valttikortteja. Totta onkin, että suurinvestoinnin värikkääseen kulkuun olisi tullut lisää kiusallisia mutkia.

Keljonlahden tilanteen tekee erityisen riskialttiiksi juuri turpeen massiivinen käyttö polttoaineena. Turpeelle on asetettu jopa kivihiiltä korkeammat päästökertoimet.

Kivihiili on Keljonlahden viimeinen hätävara, toteaa Keskisuomalainen pääkirjoituksessaan (29.6.). Turpeen käyttöä energialähteenä korostetaan toteamalla, että Keski-Suomi on soiden maakunta ja että se on kuuluisa laajoista turvesoistaan.

Totuus on valitettavasti aivan toisenlainen. Keski-Suomessa on noin 10 prosenttia Suomen soista ja turvesoista. Niistä ojitettuja ja pilattuja on 85 prosenttia. Turpeenpolttajat hakevat edelleen systemaattisesti lupia viimeisille luontoarvoja sisältäville soille.

Pääkirjoituksessaan Keskisuomalainen vaatii uusien turvesoiden lupa-asioiden "nykyistä nopeampaa käsittelyä". Vaatimuksessa voi nähdä kriittistä asennoitumista maakuntakaavaan, jossa arvokkaita luonnontilaisia soita pyritään säilyttämään - ja myös ympäristöministeriöön, joka jätti vahvistamatta 18 turvetuotantovyöhykettä.

Kivihiilen käyttö vaatii tietysti mittavia lisäinvestointeja. Ne kustannukset, joita aikanaan "vanhan" Jyväskylän kaupunginvaltuustolle esitettiin Keljonlahden hinnaksi ja joiden paikkansa pitävyyttä valtuustolle vakuutettiin, tulevat tosiasiassa ylittymään reilusti.

Uusien turvetuotantoalueiden käyttöön saaminen vuosikymmeniksi eteen päin tuntui jo alun perin mittasuhteiltaan lievästi sanottuna arveluttavalta projektilta. Tässä mielessä kivihiililuvan hakeminen on sinänsä täysin ymmärrettävää. Keljonlahti valmistuu monenlaisten epävarmuustekijöiden keskellä.

Ongelma on yksinkertaisesti luonnonvaroja liian ahnaasti syövä suurvoimala. Jyväskylän historiassa mittasuhteiltaan ainutlaatuisen massiivisen investoinnin erilaisista vaiheista, polttoaineratkaisuista ja kohoavista kustannuksista saamme lukea vielä monia uutisia ja tiedotteita.

JUKKA AMMONDT kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuuston jäsen (vihr.) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin

Perussuomalaiset ja halpatyövoima

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lasten hyvinvointi erilaistuu ja eriarvoistuu Suomessa

Outoa ja tahallista väärinymmärrystä

Suomen peruskoulun kohtalonkysymys

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.