Kaksinkertaiset kokeet purettava

Päätoimittaja Pekka Mervola kritisoi kolumnissaan (Ksml 20.3.) voimakkaasti opetusministeriön työryhmän esitystä, jossa esitettiin ylioppilastutkinnon laajempaa hyödyntämistä korkea-asteen opiskelijavalinnoista. Hänen mukaansa esityksen myötä yliopistoihin pääsisivät vain lukutoukat.

Työryhmän esitys korkea-asteen opiskelijavalintojen perusteellisesta uudistuksesta on paikallaan. Korkea-asteella on vuosittain auki 40 000 opintopaikkaa, kun ylioppilaita valmistuu vuosittain n. 30 000.

Tilaa siis olisi, mutta nykyisin abiturientit joutuvat heti kirjoitusten jälkeen pänttäämään pääsykokeisiin, joissa he kilpailevat opiskelupaikasta alaa vaihtavien opiskelijoiden ja aikaisempina vuosina hakeneiden kokelaiden kanssa.

Välivuosia kertyy keskimäärin kolme, ja monelle vastoin tahtoa, kun korkeakoulun ovet eivät avaudu lukemisesta huolimatta. Työryhmän esityksessä ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville luotaisiin oma koko korkea-asteen kattava yhteisvalintajärjestelmä, jossa ensisijainen valinta tehtäisiin ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella.

Ylioppilastutkinto on valtakunnallisesti yhteismitallinen jatko-opintokelpoisuuden mittari, jossa kaikki ovat samalla viivalla. Huonosti mennyt koe on mahdollista uusia ja kokeet hajauttaa kolmelle peräkkäiselle kirjoituskerralle, ja esimerkiksi lukivaikeudet tai sairastuminen otetaan huomioon arvostelussa.

Vaikka lukiovuosina kurssit olisivat menneet huonosti, on jokaisella mahdollisuus petrata kirjoituksissa. Pääsykokeissa taas opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa esimerkiksi maksullisten valmennuskurssien vuoksi. Motivaation lisäksi pääsykokeissa painaa myös kukkaro, kirjoituksissa kaikkien eväänä on maksuton ja laadukas lukio-opetus.

Ei ole yhdenkään lukiolaisen kannalta reilua ylläpitää raskasta kaksinkertaista koejärjestelmää, jossa on sekä päättö- että valintakoe. On kuitenkin tärkeä jättää toinen väylä niille, jotka eivät menestyneet ylioppilaskirjoituksissa tai suorittaneet sitä ollenkaan.

Työryhmän esityksellä on opiskelijajärjestöjen kannatus. Ainoat, jotka esitysten toteutuessa häviäisivät, ovat valmennuskurssiyritykset, joille nykyinen järjestelmä tarjoaa viiden miljoonan euron markkinat.

TEPPO SÄKKINEN puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Ralli on pelkkää turhaa tuhlausta

Suomalainen Mansikki ei ole oikea ympäristövihan kohde

Lyhyet

Syöminen ei ole rikos

Lyhyet

Jyväskylän Energian tavoitteena hintavakaus on ontuva käsite

Ari Keronen ei ole koskaan edes ollut pakolainen

Onko Jyväskylän Energian strategia hukassa?

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.