Kansalaispalkkaa aktiivisuudesta

Automaatio eli koneellinen työ, joka korvaa ihmisen, yleistyy. Esi-isiemme ajattelutapa elämisestä yleensä ja erityisesti suhtautumisesta työhön ei sisällä ymmärrystä automaatiosta, vaan oletuksena on aina ihmisen itsensä tekemä työ.

Esimerkkejä tämän päivän automatiikasta on paljon, esimerkiksi robotit, jotka lajittelevat tuotteita apteekeissa tai tehtaissa, robottiruohonleikkurit sekä tehtaiden konenäköön perustuvat komponentit. Myös täysautomaattisia virtuaalisia palveluita on jo olemassa.

"Työtön"-termin sijalla tässä tekstissä käytän käsitettä "vapaa toimija". Vapaat toimijat ovat ihmisiä, joiden työn on korvannut kone. Suurin osa ihmisistä kuuluu tähän kategoriaan tulevaisuudessa. Laiskuuden rinnastaminen työttömyyteen ei enää automaation aikana ole mahdollista, koska työtä ei ole. Työtä, ja erityisesti vähäisellä koulutuksella tehtävää työtä, ei ole nykyisinkään samalla tavalla kuin ennen. Ihmisen ja koneen työmaat erottuvat entistä selkeämmin toisistaan ihmisen siirtyessä yhä enemmän ajatustyön tekijäksi.

Automaation aikakautena ihmisille ei tule yrittää järjestää työtä, mikäli työtä ei luonnollisesti ole olemassa. Kyse on "pakkotyöllisyydestä" eli ajatellaan, että ihmiselle on pakko löytää työtä, vaikka työtä ei ole. Perinteisen työn etsimisen sijaan ihmiset tulisi ohjata yhdistys- ja järjestötoimintaan tai itsenäiseen harrastamiseen. Tärkeää on, että vapaan toimijan itsetunto on hyvä ja hän on vapaa toimimaan yhteiskunnan eduksi monin tavoin. Vapaata toimijaa voidaan tulevaisuudessa myös palkita aktiivisuudesta.

Automaation ja erittäin tehokkaiden työvälineiden lisäksi jatkuvasti kasvavan ihmismassan työllistäminen tarvitsisi samassa mittakaavassa kasvavan ympäristön. Ympäristö, eli maailma missä elämme, on kuitenkin rajallinen, eikä jatkuva kasvu ole mahdollista vaan loppuu aikanaan kontrolloidusti tai kontrolloimatta.

Koska poliitikkojen, päättäjien, työnhakijoiden ja muiden asian parissa toimivien ihmisten on pakko löytää työtä, muodostuu sosiaalisia jännitteitä. Ihmiset etsivät työn puuttumisen syitä asioista, historiasta sekä toisistaan. Automatiikka tulee hyödyntää, minkä jälkeen se ei ole ongelma vaan päinvastoin mahdollisuus. Mielestäni huono esimerkki tehotyöstä ja automaatiosta on Suomen aarniometsien hävittäminen.

Mistä löytyy raha elämiseen jos ei ole työtä? Varmaa on, että automatisoidusta työstä ei tarvitse maksaa palkkaa työntekijälle, koska työntekijä on kone. Automatisoitujen toimialojen verotus tulisi olla sellainen, että vapaat toimijat saisivat kansalaispalkkaa elämiseen. Palkka maksettaisiin automatisoiduista yrityksistä kerätyistä verotuloista.

Ehkä kansalaispalkan määrä laskettaisiin kansalaisen aktiivisuuden perusteella siten, että aktiivisesti yleishyödylliseen toimintaan osallistunut saisi suuremman palkan (vrt. työttömyyskorvaus). Näitä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja tulisi miettiä pikemminkin kuin sitä, miten työpaikkoja luodaan väkisin. Yhteiskunta automatisoituu ja fyysistä työtä tekevä ihminen on tulevaisuudessa yhä harvinaisempi. Tämä kuitenkin antaa mahdollisuuden vapaampaan ajankäyttöön yllä mainittujen asioiden parissa.

JONI TÖYRYLÄ Stonelake Software Oy Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lapset on syytä hankkia ajoissa

Lyhyet

Turvapaikan perusteet on määritelty laissa

Hävittäjät vai ohjukset Suomen turvaksi?

Uskalla yrittää ja ole rohkea!

Kohtuus ja oikeus ovat demokratian perustaa

Kiusaamista pitää vähentää

Metsä on meidän mahdollisuutemme

Ilmastonmuutoksesta kannattaa välittää

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.