Kansalaisyhteiskunta tarvitsee tutkimusta

Tämän vuoden alussa voimaan tullut yliopistolaki on ravistellut paljon niin yliopiston hallintoa, henkilökuntaa kuin opiskelijoitakin. Arvoiltaan ja käytännön toteutukseltaan laki jatkaa samaa linjausta, jota valtio on toteuttanut julkishallinnon uudistuksissa 1990 -luvun puolivälistä alkaen. Esimerkiksi vastuuta hyvinvoinnista huolehtimisesta on ulkoistettu kunnille, kansalaisyhteiskunnalle ja yksityissektorille, joiden toimintaa on alkanut määrittää tehokkuus ja tuottavuus. Näiden arvojen toteuttamiseksi toiminta on muuttunut projektiluontoiseksi, jolloin tuloksia arvioidaan lyhyellä aikajänteellä. Jos näkyvää tulosta ei synny heti, toiminnalla ei katsota olevan mitään arvoa.

Kansalaisyhteiskunnan merkittävyys on kasvanut julkishallinnon muutosten myötä. Esimerkiksi etujärjestöt ja erilaiset yhdistykset ovat yhä enemmän vastuussa hyvinvointipalveluiden suunnittelusta, kehittämisestä ja tuottamisesta. Tästä huolimatta kansalaisyhteiskunnan tutkimusta näistä muutoksista ja niiden vaikutuksista yhteiskuntaamme ei valitettavasti tuoteta siinä määrin, kuin voisi olettaa. Kyse on kuitenkin yhteiskunnallisesti merkittävästä ilmiöstä.

Valtioneuvosto on huomannut kansalaisyhteiskunnan merkityksen, mistä todisteena on sen laatima periaatepäätös ja toimenpidesuunnitelma. Niissä perustellaan kansalaisyhteiskunnan ja sen kehittämisen merkitystä sekä konkreettisia toimenpiteitä (Valtioneuvoston periaatepäätös demokratian edistämisestä Suomessa 4.2.2010). Eräs tärkeä toimenpide, joka periaatepäätöksessä mainitaan, on kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen jatkumisen takaaminen ja kehittäminen. Tätä varten on tarkoitus luoda kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus.

Jyväskylän yliopistossa toimii maisteriohjelma, jossa tutkitaan kansalaisyhteiskuntaa. Jyväskylä on myös ollut vahvana ehdokkaana kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen paikaksi, mutta viimeaikaiset muutokset (esim. yliopistolaki) ovat asettaneet vaakalaudalle sekä maisteriohjelman tulevaisuuden että kehittämiskeskuksen saamisen Jyväskylään. Tutkimus- ja kehittämiskeskus toimisi yhteistyössä niin alueen järjestöjen, Jyväskylän kaupungin kuin ammattikorkeakoulunkin kanssa, joten sen saaminen Jyväskylään hyödyttäisi koko alueen kehitystä.

Kaikki on kiinni rahoituksesta. Lyhyen aikavälin tuottoisuuden mantra on tullut osaksi myös yliopistojen päätöksentekoa. Esimerkiksi maisteriohjelmille myönnetään rahoitusta aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Arviointikriteerinä ei enää niinkään ole opetuksen ja tutkimuksen laatu vaan tehokkuus ja rahallisesti mitattava tuloksellisuus ts. valmistuneiden tutkintojen määrä. Hyvän ja laadukkaan tutkimuksen tekeminen kuitenkin vaatii jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Tehokkuus näyttää muuttuneen koko toiminnan päämääräksi. Yhteiskunnan hyvinvoinnista on tulossa keino paremman tuottavuuden ja tehokkuuden saavuttamiseksi. Laadun korvaaminen taloudellisella tehokkuudella ei kuitenkaan takaa parempia julkisia palveluita, mukaan lukien opetusta ja tutkimusta. Kysymmekin, millaisessa yliopistossa tulevaisuudessa opiskellaan, sekä millaisessa Jyväskylässä ja Suomessa haluamme elää.

MATLEENA SEPPÄLÄ LUCAS PARDO TAIJA HUMISTO Ainejärjestö Aktin hallitus Jyväskylän yliopisto

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Soteuudistuksen palattava juurilleen

Lyhyet

Kirjakarkki on kiva palkka

Keski-Suomi säilyy tulevaisuudessakin

Kiitos Palokan terveyskeskukselle

Vanhan Kirjan Talvi on nimenä vakiintunut

Jyväskylään mahtuisi uusi kirjallisuustapahtuma

Suomi ei tarvitse mitään hyökkäys- aseita

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.