Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Kansallisarkisto ja sen pääjohtaja on joutunut ryöpytyksen kohteeksi – eikä aivan ilman syytä. Suomalaisen hallintoviranomaisen uskottavuutta koetellaan. Kritiikkiäkin sen tulisi sietää.

Hallintolain (6 §) mukaan ”viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden”. Viranomaisessa toimiva henkilö toimii virkavastuulla.

”Nuortevan kärsivällisyys suomalaisten SS-vapaaehtoisten omaisten suhteen tuntuu myös olevan loppumassa”, kirjoittaa Ilta-Sanomat (19.7.). Vaikka teksti on toimittajan kynästä, se ilmentää vanhaa, ”kruunua” edustavaa ja ”alamaisiin” ylhäältä päin katsovaa virkamiesasennetta. Virkamieshän ei virheitään tunnusta, saatikka sitten korjaa!

Kansallisarkisto toteaa teettämänsä selvityksen tiivistelmässä: ”Selvityksen perusteella on ilmeistä (!), että suomalaiset SS-vapaaehtoiset osallistuivat hyvin todennäköisesti (!) SS-Divisioona Wikingin eri yksiköiden suorittamiin surmaamisiin ja väkivaltaisuuksiin niin juutalaisia kuin siviilejä ja sotavankejakin kohtaan vuosina 1941–1942. On kuitenkin todettava, että käytössä ollut lähdeaineisto ei anna riittävän yksityiskohtaisia tietoja yksittäisten tapahtumien tarkaksi arvioimiseksi.”

Olisi odotettavaa, että erityisesti Kansallisarkisto tutkimuksissaan ja tiedottamisessaan ottaa huomioon lähteet monipuolisesti eikä sorru oletuksiin. Näin näyttää tapahtuneen SS-vapaaehtoisten tapauksessa – liekö ”kansainvälisen median” vai kiireen vuoksi?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Mustamaalaus ei hyödytä Uuraisia

Sateenkaariliike vahingoittaa

Palautussopimusten puute on ongelma

Lyhyet

Lyhyet

Tietoisuuden lisääminen kieli­mahdollisuuksista ei tapahdu hetkessä

Edullisempaa parkkitilaa kaasu- ja sähköautoille

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.