Kansantalouden tietovaje

Ainut keino päästä mukaan kansainvälisen kysynnän imuun ja saada ihmiset töihin on palkkojen eli työn hinnan jousto alaspäin. Suomessa palkkajousto ei onnistu vaatimalla ammattiliitoilta palkkamalttia ja palkkajoustoa.

Suomalaisia on edelleen johdettava edestä. Palkkajouston on lähdettävä ylhäältä näyttävästi eli korkeista virkamiehistä ja yritys- ja ammattiyhdistysjohtajista. Muut palkansaajat tulevat kyllä varmasti perässä. Palkkajousto tarkoittaa myös joustoa ylöspäin, kun kysyntä elpyy.

Olemme mukana kansainvälisessä lamassa. Kansantaloutemme ja yritystemme kilpailukyky jäi jälkeen kansainvälisestä tasosta jo korkeasuhdanteen aikana, mutta huono kilpailukyky peittyi vahvan kysynnän alle.

Aiemmista lamoista olemme selvinneet rahanarvoa alentamalla. Nyt tuota mahdollisuutta ei ole. Euron arvo on vain vahvistunut muihin valuuttoihin nähden.

Päättäjien, yritysjohtajien ja kansalaisten kyky ymmärtää edes kansantalouden perusteita on päässyt pahasti heikkenemään. Myös yritysjohtajat monesti vähättelevät omia työvoimakustannuksiaan, jos yritys sattuu työllistämään paikanpäällä vähän (esimerkiksi paperiteollisuus).

Kansantalouden näkökulmasta ei ole olemassa vähän tai paljon työllistäviä yrityksiä. Hyödykkeiden vientikilpailukykyyn vaikuttavat yhtä paljon paperityötekijöiden, partureiden, siivoojien, virkamiesten kuin poliitikoidenkin palkat. Vientihinnoissa ovat mukana kaikki kansantaloudessa maksettavat palkat.

Suomi elää viennistä ja oman talouden dynamiikka riittää vain muutaman kuukauden pyörittämiseen, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa oma talous voi pysyä toimintakykyisenä sisäisen vaihdannan turvin vuosikymmeniä, sielläkin tosin ulkomaisen velanoton turvin.

Kansantalouden moottori ja peruspilari on edelleenkin työ ja pääoma juuri tässä järjestyksessä, koska oikeaa pääomaa syntyy vain työn kautta. Kansantuloa on vain se lisäarvo, joka tulee hyödykkeisiin meidän jalostustyömme kautta.

Esimerkiksi pörssikauppa tai pörssiarvot eivät nosta todellista kansantuloa. Voimme verrata kansantaloutta autoon, jossa moottori kuvaa työtä. Auton hieno varustelu menee hukkaan, jos moottorin teho ei riitä.

Työn arvo on työajan, tuottavuuden ja työn hinnan tulo. Vastuulliset ministerit ovat kertoneet, että nyt tästä lamasta selvitään tuottavuutta kohottamalla. Aivan oikein, mutta pelkkä tuottavuuden parantaminen ei riitä alkuunkaan.

Tuottavuus nousee hitaasti kovan kehittämistyön tuloksena. Se ei ole resurssi, joka otetaan naftaliinista laman koittaessa. Tuottavuustyö on pitkäjänteistä puurtamista, jonka hedelmät saadaan korjata nousukaudella, kun vapaata tuotannon kapasiteettia aletaan saada käyttöön.

EERO MÄNTYLÄ Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Yliopistokoulutus on yliarvostettua

Sesonki, jolloin työvoiman saanti alkaa olla entistä vaikeampaa

Euroviisut, tervemenoa

Lukijan kuvatAallot rantautuu Ruoniemessä Päijänteellä. Kuva: Marjaana Lahtinen

Lyhyet

Joulun odotusta Keuruulla. Kuva: Jorma Soininen

Lyhyet

Pohjantikan oma tukki. Kuva: Kari Manne

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.