Kansatieteen näkökulma kuntaliitokseen

Pohjoisen Keski-Suomen kuntaliitosvalmistelussa lienee unohtunut kansatieteellinen näkökulma. Tarjoankin valmistelijoille tietoa, joka häpeämättömästi perustuu yhteen toisen käden lähteeseen eli oivalliseen Kirsti Mäkisen "Lollot ja kollot, suomalaista kansanhuumoria" -köllikirjaan (2007).

Kivijärvi (kiltti mies, kinnunen, kivekäs, kopes, lyhykaula, muikkumaha, vihtakinnunen) oli rukoushuonekunta 1625, kappeli 1693 ja seurakunta 1858. "Katkera muiku suolaves männöö hyvi alas ku on lyhyt kaula", karstuset selittävät. Satuja vuonna 1850 keränneet Albin Rothman ja Erik Rudbeck kirjoittivat papin kysyneen kinkerissä pojalta: "Mitkä Jumala viimeksi loi?" "No nuo Kivijärven Kinnuset" poika vastasi. Oli näet luulo, että Kivijärven Kinnuset ovat eri ihmissukua kuin muut Suomen asukkaat, nimittäin lappalaisten heimolaisia.

Kivijärvi-Perho tien kunnostuksen saamisen kuntaliitossopimuksen luonnokseen selittänee perholaisten ja kivijärveläisten välinen "naapurirakkaus" (1937): "Tulkos siellä Perhossa nyt miten hyvä pettuvuos?" "Kyllä Perhossa pettu riittää, mutta tultiin kahtomaan, että onko täällä halla oletkin vieny, kun niitä Vimpelistä asti tänne vejättä."

Kyyjärven (keltiäinen, noponen, pölkkinen, ruhnikkanoponen) puolelle 1913 seurakuntajaossa siirtynyt Nopola on antanut aihetta sekä kyyjärvisille että karstusille. "Noposet ovat kyyjärveläiset, eli ruhnikkanoposet, joita soa silaka peällä kaks", selitellään Karstulassa.

Pylkönmäki (kopes, kukkokirkkolainen, litteän kirkon mies, puukirkkoinen, rautakangella soittaja, ulkomaalainen) muodostettiin aikoinaan Saarijärven ja Karstulan syrjäkulmista; rukoushuonekunta 1860 ja seurakunta 1898. Pylkönmäkeä on Karstulassa pidetty syrjäseutuna ja Karstulan takalistona. "Pylykön ulkomaalaiset", sanotaan Saarijärvellä, johon kunta nykyään kuuluu.

Saarijärvi (hänninen, kopes, mahtijärveläinen, Paavo-parka, paskalusikan pitäjä, pöllö, salainen, ylpeä) on erotettu Rautalammista kappeliksi 1628 ja eri pitäjäksi 1639. Siitä on erotettu Karstula, Uurainen ja Pylkönmäki (tuli taas osaksi Saarijärveä 2009). Saarijärvi on Keski-Suomen vauraimpia kuntia, oikea "Mahtijärvi". "Saarijärveläiset ovat olleet siitä myöten kuin tunnetaan hyvin mahdikkaisia ja oman arvonsa tuntevia", näin Jalmari Leppänen Karstulasta 1937. Rothman ja Rudbeck panivat merkille, miten jyrkän eron savolaisina itseään pitäneet saarijärveläiset tekivät sekä hämäläisiin että lappalaisiin: "Ja tahdotko suututtaa Saarijärveläistä, niin sano häntä Hämäläiseksi."

Viitasaari (vipuleuka, ruostekinttu, varis, vuohenpillun tervaaja, murakinttu, muikkumaha, kuotta) oli Rautalammin kappeli 1628, emäseurakunta 1635. Siitä on erotettu Kivijärvi, Konginkangas ja Pihtipudas. Rothmanin ja Rudbeckin mielestä viitasaarelaiset olivat rehellisiä, työteliäitä, sopuisia ja raittiita. Kuitenkin Haapavedellä sanottiin, että "Viitasaarella ei ole muuta raitista ku rovasti ja Porthanin patsas".

Kannonkoski puuttuu ylläolevasta tarkastelusta, sillä lähdeteoksessa ei ole kunnasta mainintaa. Kunta on muodostettu 1934 Kivijärven pitäjän eteläisistä ja itäisistä sekä Viitasaaren pitäjän läntisistä kylistä.

Kuntaselvityksen ulkopuolelle jättäytyivät Karstula, Kinnula ja Pihtipudas. "Viis Karstulan noposta soa yhellä silakanpeällä, ja kolomella noposella soa viis Kivijärve Kinnusta", väitetään tunnetussa sananparressa.

Karstuset ovat kopeksia, todetaan lyhyesti Saarijärvellä. Saarijärveä ja Karstulaa kutsutaan Ähtärissä yhteisellä nimellä Kopeksen valtakunnaksi. Kopekset ovat tuohisia verkon kohoja, jotka muistuttavat miesten sukupuolielimiä. Saarijärvellä karstuset ovat kommeita, nähtävästi vastineena mahtijärveläiset -nimitykselle. Karstula (karstaperse, koirankuonolainen, komea, kopes, noponen, ruhnikkanoponen) oli Saarijärven kappeli 1775, seurakunta 1858. Karstulasta on erotettu Kyyjärvi.

Kinnula (piimäkinnunen, tervakirkkoinen, tyräkirkon mies, vasikka, vihtakinnunen, yksikeinoinen, yksineuvoinen) perustettiin Kivijärven rukoushuonekuntana 1864, seurakunta 1904. Kova on kinnusten kohtalo naapurien mielestä: "Kinnuset ei ole ihmisiä", todetaan Sievillä. "Kiiskit ja Kinnuset on Jumala viimmeks luonna ja pannu kive peä sissää", sanotaan Karttulassa.

Pihtipudas (lintu, puukkojunkkari, päkärä) oli rukoushuonekunta 1780, kappeli 1799 ja seurakunta 1863. "Työ ootton Keiteleen keltamahoja, myö Puttaan puukkojunkkaria, siis riitan halusia ja kiivaita", huudellaan Pihtiputaalla.

Yliskoha näissä yhteen mänijöitä?

HANNU LUOTOLA Mahtijärvi/Saarijärvi

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet 23.5.

Muutto ja muutos

Seurakunta ja tilakiistat

Lyhyet 23.5.

Kuntien verkkoyhtiön tervehdyttämisen haasteet

Tarvitsemme EU:ta

Kansankirkon leipä on mautonta

Lyhyet 22.5.

Lyhyet 22.5.

Maisemamme on nyt pelkkä muisto

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.