Kaupungilla oudot käsitykset julkisuudesta

Keskisuomalainen uutisoi konsulttien sote-selvitysten tuloksista otsikolla ”Salaraportti povaa asiakaskatoa” (KSML 5.5.). Kaupunki ei halunnut raporttien tietoja julki vedoten kilpailuasetelmaan ja valmistelun keskeneräisyyteen, eikä luovuttanut asiakirjoja toimittajalle tämän pyydettyä niitä.

Toimittaja kuitenkin sai konsulttiselvitykset käsiinsä jotain ”epävirallista” reittiä. Tämä on erinomaisen hieno asia julkisen keskustelun kannalta tilanteessa, jossa viranomainen toimii julkisuuslain suhteen kyseenalaisesti.

Julkisuuslain mukaan toimeksiantona laaditut asiakirjat ovat viranomaisen asiakirjoja ja julkisuuslain piirissä (JulkL 5:2§). Julkisuuslain mukaan selvitykset ja tutkimukset ovat julkisuuslain soveltamisen piirissä saavuttuaan viranomaiselle käyttötarkoitukseensa, vaikka niitä koskeva asia olisi muuten kesken (JulkL 6§ kohta 5).

On siis aivan selvää, että kyseiset konsulttiselvitykset ovat viranomaisen asiakirjoja, joihin sovelletaan julkisuuslakia. Asian keskeneräisyys ei siis ole peruste olla luovuttamatta siihen liittyviä valmiita asiakirjoja – tämä ihan siksi, että kansalaiset voisivat keskustella asiasta ja vaikuttaa jo ennen sen lopullista ratkaisua!

Julkisuuslain piirissä olevat asiakirjat täytyy luovuttaa pyytäjälle, ellei niissä ole lainmukaista salausperustetta. Esimerkiksi liikesalaisuus on käypä syy salata asiakirja.

Mutta kielteisen vastauksen oheen on tarjottava lakiin pohjautuvat perusteet salaukselle sekä kysyttävä, haluaako pyytäjä valituskelpoisen päätöksen asiasta. Mitä siis tarkoittaa kaupungin virkamiesten mielipidekirjoituksen otsikossa (KSML 6.5.) esittämä kanta: ”kaupunki ei salaa raportteja”, kun kaupunki ei kuitenkaan asiakirjoja luovuta?

Suurin ongelma kaupungin toiminnassa on kuitenkin eettinen.

Tuleva sote-uudistus on valtava yhteiskunnallinen mylläys, jossa koko maa on aivan uuden tilanteen edessä. Tällöin olisi arvokasta, että kansalaiset pystyisivät pohtimaan ja keskustelemaan keskenään näistä asioista. Tämä on nimeltään julkista keskustelua, jonka pitäisi olla koko länsimaisen demokratiakäsityksemme ytimessä.

Miten ihmeessä kansalaiset voisivat asiasta keskustella, mikäli heillä ei ole käytettävissä perustuslain takaamaa julkista viranomaistietoa (PL 12:2§)? Tilanneanalyysejä, kulutietoja ja ennusteita? Miten kansalaiset voisivat arvioida viranomaisten toimintaa ja muodostaa poliittiset kantansa minkään muun kuin mielikuvien ja uskomusten pohjalta, jos heillä ei ole pääsyä faktatietoihin?

Aleksi Koski

projektitutkija, julkisuuslaki.net

Viestintätieteiden laitos

Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Hyvinvoivat vanhemmat ovat hyvinvoivien lapsien voimavara

Rinteen pikavippibudjetti kurittaa ahkeraa keskiluokkaa

Lyhyet

Lyhyet

Oikeaa isänmaallisuutta globaalissa maailmassa

Tuntuu hyvältä, kun voi parantaa ihmisten arkea

Kesätyöseteli kaikille päättöluokkalaisille!

Lippumme elää ajassa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.