Kaupungissakin puut tekevät metsän

Luonnon monimuotoisuus ylläpitää ihmisten henkistä ja fyysistä terveyttä. Nämä hyödylliset vaikutukset edellyttävät suoraa kosketusta luontoon ja sen lajeihin.

Kävely metsässä laskee verenpainetta ja hyödylliset mikrobit edistävät vastustuskykyämme. Kaupunkilaisten lapsista vanhuksiin tulisi olla tekemisissä erilaisten eliöiden kanssa, jotta atooppiset sairaudet, kuten allergiat ja astma, vähenisivät.

Valitettavasti Jyväskylän lähimetsien nykyinen käsittely irtaannuttaa kaupunkilaiset luonnosta. Hakkuut ja harvennukset tehdään talousmetsätyyppisesti, jolloin tuloksena on tasaikäistä, yksitoikkoista koivikkoa ja männikköä.

Vesakoituneet avohakkuut ja harvennuskohteet lienevät kaupunkimme yleisin luontotyyppi. Myllätyille maille leviää haitallisia vieraslajeja. Nämä elinympäristöt eivät ole luonnon monimuotoisuuden eivätkä virkistyskäytön kannalta arvokkaita.

Metsänhoidolliset toimenpiteet aiheuttavat jatkuvan hoidon tarpeen, sillä pusikko ei pysy raivaamatta poissa. Maisema muuttuu pysyvästi ja ajan mittaan hintalappu kasvaa.

Luonnon kannalta arvokkaat suuret lehtipuut ovat ensimmäisinä tulilinjalla. Niiden hakkaamista perustellaan yleisesti turvallisuussyillä.

Mutta: ihmisen on äärimmäisen epätodennäköistä jäädä kaatuvan puun alle. Entä onko tämän kyseenalaisen uhan mitätöinti ainoa tapa lisätä turvallisuutta? Eivät ihmiset opi liikkumaan luonnossa, jos siihen ei anneta luontevaa tilaisuutta.

Terve järkikin sanoo, että rajuilmalla ei ole syytä liikkua metsässä. Riittävän kova tuuli kaataa puut lajiin tai ikään katsomatta, ja mitä harvempi metsä, sitä helpommin puut kaatuvat myrskyssä.

Maisemien avaaminen ja viihtyisyyden lisääminen ovat sinällään hyviä ja kannatettavia asioita, mutta lopputuloksen tulisi tavoitella vaihtelevuutta yksipuolisuuden asemesta.

Hyviä esimerkkejä onnistuneesta lähimetsänhoidosta ovat Kuokkalan lammashaat ja Sippulanniemen pururadan varren yksittäisten puiden poistot.

Jyväskylän kaupunkimetsissä elää yllättävän rikas eliöstö liito-oravista ja valkoselkätikoista Seminaarinmäen kyrmysepiköihin.

Metsien käsittelyssä tulisi huomioida myös näiden kaupungin asukkaiden elinedellytykset. Ei riitä, että luonnon monimuotoisuutta turvataan ainoastaan suojelualueilla.

Lajit tarvitsevat elinympäristöjä myös niiden ulkopuolella, ja me ihmiset tarvitsemme lajien rikkautta voidaksemme paremmin.

Kaisa Raatikainen

Katja Rönkä

Ilona Helle

Atte Komonen

Jyväskylä, Kuokkala

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Soteuudistuksen palattava juurilleen

Lyhyet

Kirjakarkki on kiva palkka

Keski-Suomi säilyy tulevaisuudessakin

Kiitos Palokan terveyskeskukselle

Vanhan Kirjan Talvi on nimenä vakiintunut

Jyväskylään mahtuisi uusi kirjallisuustapahtuma

Suomi ei tarvitse mitään hyökkäys- aseita

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.