Kaupunkia kehitetään ihmistä varten

Kirjoitin taannoin Kirkkopuiston tuhoamisesta otsikolla "Vielä kerran Kirkkopuistosta". Asemakaava-arkkitehti Anne Sandelinin ja kaupunginarkkitehti Ilkka Halisen kirjoituksen johdosta osaltani kuitenkin "kerta kiellon päälle". Arkkitehdit vastaavat kaupunkilaisten kielteisiin kannanottoihin hyvin harkitusti juuri viikkoa ennen kaupunginvaltuuston kokousta. Perin tyypillistä viimeisen sanan sanomista!

Tekstissään arkkitehdit toteavat, että Kirkkopuiston osalta on "selvitetty perusteellisesti vaikutukset liikenteeseen ja kaupunkikuvaan". Totuus on kuitenkin juuri päinvastainen. Kirkkopuiston pysäköintitilan rakentamisen vaikutusta keskustan liikenteeseen ei ole selvitetty, vaikka tietoinen liikenteen vetäminen kaupungin kauneimpaan kulttuurikeskustaan tuhoaa alueen hengen ja luonteen!

Kirjoituksessa todetaan, että "kaavan kauaskantoiset vaikutukset keskustan vetovoimaan ja kehittymiseen ovat merkittäviä" ja edelleen että "vetovoimainen kävelykeskusta ei synny poistamalla tai hankaloittamalla yksityisautoilua keskustassa". Hyvät arkkitehdit, tuo vetovoimainen kävelykeskusta on syntynyt jo liki kaksikymmentä vuotta sitten, eikä yksityisautoilua ole hankaloitettu, päinvastoin.

Pysäköintihallin rakentamisella keskustan kehittymiselle ei ole juuri mitään merkitystä. Pikemminkin tuhoamalla kaunis kulttuurimiljöö vaikutus on aivan päinvastainen. Toivoisin, että kun kaupunki on nyt pinta-alaltaan kymmenkertainen, kääntäisitte katseenne jo muihin keskuksiin. Kaupungin kehittämistä ei ole se, että kaikki pitää sulloa vanhalle ruutukaava-alueelle.

Arkkitehdit toteavat, että "kilpailutilanne keskustan ja automarkettien välillä kovenee ja hankaloittamalla pysäköintiä keskustassa annetaan merkittävä etulyöntiasema automarketeille". Mihinkäs tuosta tekstistä unohtui ihminen? Häntä vartenhan kaikkea suunnitellaan, rakennetaan ja kauppaa käydään. Tuo markettikeskustelu on nyt auttamattomasti jälkiviisautta, eikä siihen todella laajaan kaupan rakenteelliseen kysymykseen ole Kirkkopuiston parkkihallilla mitään merkitystä.

Arkkitehdit ottavat kantaa myös rahoituskysymyksiin toteamalla, että pysäköintilaitos rahoitetaan yksityisten kiinteistönomistajien lunastamien autopaikkojen maksuilla. Tämä on varmaan totta itse laitoksen osalta, mutta kaikki muut kaupungille aiheutuvat menot on jätetty selvittämättä.

Alueen katu- ja risteysjärjestelyt, valtava maanalainen putki- ja johtoverkosto sekä viereisten rakennusten tukemistoimenpiteet tulevat nielemään rahaa todella paljon, eikä niistä ole minkäänlaista selvitystä! Vaikka juuri äskettäin Keskisuomalaisessa kaupungin puolelta valiteltiin, että maanmyyntitulot eivät toteudu kuluvana vuonna, on siitä huolimatta varaa lahjoittaa Valtiontalon kulmatontti pörssiyhtiölle ja menettää noin kuusi miljoonaa euroa kaupungin varoja.

AHTI VIELMA dipl.ins. Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kohtuuden pitää riittää – työelämässäkin

Lyhyet

Jyväsjärvi ja Rantaraitti ovat Jyväskylän keuhkot

Kulmuni on paras johtaja keskustalle

Lyhyet

Äänestäjien tahdosta viis

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.