Keitä palvelusetelit palvelevat?

Suomessa yhä enemmän tahdottu juurruttaa markkinaehtoisia ja -myönteisiä ratkaisuja julkiselle sektorille. Tästä on ollut seurauksena sellaiset ilmiöt kuin tilaaja-tuottajamalli, sisäiset vuokrat ja palvelusetelit. Palveluseteleitä on otettu käyttöön myös Jyväskylässä.

Seteleitä on ylistetty monin tavoin. On puhuttu kuluttajien valinnanvapaudesta ja uusista mahdollisuuksista yrittäjille. Palveluseteleiden on kerrottu työllistävän paikallisia yrittäjiä ja lyhentävän kunnallisten palvelujen jonoja. Näitä väittämiä on syytä tarkastella lähemmin.

Valinnanvapaus tarkoittaa valinnanvapautta vain niille, joilla on varaa valita. Esimerkiksi Jyväskylässä ei kerrota yleisesti palveluseteleitä jaettaessa, että toimeentulotukiasiakkaan ei kannata mennä palvelusetelillä vaikkapa hammashoitoon, koska toimeentulotuessa huomioidaan vain kunnallisen palvelun kustannukset siitä huolimatta, että palvelusetelikin on peräisin kunnalta. Palvelusetelillä hankitun palvelun korkeampi hinta toimeentulotukiasiakkaan täytyy maksaa omasta pussistaan.

Päivähoitopalveluita on myös saanut palvelusetelillä yksityisiltä päiväkodeilta. Tässäkään kaupunkilaiset eivät ole samalla viivalla. Esimerkiksi Jyväskylä on leikannut työttömien lapsilta oikeutta varhaiskasvatukseen. Yhdenvertaisuuden hengen vastaisesti heidän vanhempansa joutuvat tuomaan esille työmarkkina-asemansa päiväkodissa, eivätkä heidän lapsensa ole oikeutettuja kuin puolipäiväisesti varhaiskasvatukseen.

Jos samalle työttömän lapselle olisi myönnetty päivähoitopaikka kunnallisesta päiväkodista, hänen oikeuttaan varhaiskasvatukseen ei rajoitettaisi. Kaikille lapsille ei tarjota paikkaa kunnallisesta päiväkodista. Ja kunnallista paikkaa vaadittaessa voi käydä niin, että autottoman yksinhuoltajan lapselle myönnetään hoitopaikka toiselta puolen kaupunkia bussilippujen maksaessa 3,30 euroa suuntaansa.

Nurinkurisesti on ajateltu vanhemman oikeutta päivähoitopaikkaan sen sijaan, että puhuttaisiin lapsen oikeuksista. Kaikki vanhemmat eivät välttämättä jaksa taistella oikeuksistaan.

Entäs sitten yrittäjänäkökulma? Käytännössä palveluseteli on mahdollistanut pakkoyrittäjyyden lisäämisen. Kunnat ovat esimerkiksi perhepäivähoitajat yksityisyrittäjiksi pakottamalla onnistuneet siirtämään työnantajavelvoitteensa pienipalkkaisen perhepäivähoitajan kontolle.

Sami Markuksela

kansanedustajaehdokas (komm.)

FM, sosiaalityön opiskelija

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Vastuu ja politiikka

Todistusvalinta ei vanhoja ylioppilaita muistele

Punamultabudjetti kasvattaa ostovoimaa

Lyhyet

Halpatyö kelpaa – ja silti sitä voi surutta moittia

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

Ilmastonmuutos saadaan vielä kuriin yhteisvoimin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.