Kerrassaan kummallinen vaihtoehto kulttuurilaitosten yhdistämiseksi

Jyväskylän Sydän projektin -selvitysmies on julkaissut saamansa tehtävän mukaisesti ehdotuksen kulttuurilaitosten yhteen sovittamiseksi.

Vaan mikä ihme on ollut tuo annettu tehtävä ja millaisin ammatillisin kokemuksin toivomuksia on esitetty. En ollenkaan tiedä, keitä ohjausryhmässä on, saati heidän kompetenssistaan. Monien alan ammattilaiskollegojen kanssa olen joutunut kummastelemaan nyt tehdyssä ehdotelmassa pyörän uudelleenkeksimisen tarkoitusta.

Esitetty hanke lähti liikkeelle pyrkimyksestä saada kaupunkiimme konserttisali ja nyt ollaan paisuttamassa se koko kaupungin keskustan elävöittäjäksi ja olohuoneeksi. Olen seurannut konserttitalohanketta siihen osallistuen siitä lähtien kun ensimmäisenä sen julkisesti esitin keväällä 1974 Jyväskylä Seuran tilaisuudessa.

Sen jälkeen olen joutunut huomaamaan toinen toistaan reippaampia vesityksiä, jyrkkiä vastustuksia sekä hyväntahtoisten ja sinisilmäisten ehdottelijoiden yhä uusia ja uusia arkkitehtoonisia fantiseerauksia. Ne vasta ovat hanketta vesittäneetkin, Lutakko-suunnitelma lienee tunnetuin.

Nyt julkaistu, parhaaksi arveltu vaihtoehto kaupungin kalleimmalle paikalle on ehdotuksena kerrassaan kummallinen. Tilanteessa, jossa jättiläismäinen sairaalainvestointi kirvelee pitkään budjetissa, megalomaanisen Hipposhankkeen rahoitus on ihan levällään ja peruskorjaustarve on kaikkialla huutava, esitetään kaikki sivistysalat kattavaa, yli 200 miljoonan euron ulkopuolisella rahoituksella rakennettavaa Kulttuurimonumenttia Kansallispankin ja Mitron talojen takapihoille.

Aivan niin kuin Hipposhankkeen, tämänkin maksaisivat lopulta ihan varmasti kaupunkilaiset, vaikka muuta yritellään uskotella.

Parikymmenvuotisen kunnallismiesurani kokemuksin arvelen etteivät kaupunkilaiset muuten maksa. Käsityönmuseon ja Taidemuseon tilojen myymisestä ja kaupunginkirjaston asunnoiksi muuttamisesta kertyisi vain murusia.

 

Vaan miksi ihmeessä kaikki nuo kulttuurialan toiminnot halutaan Kulttuurimonumenttiin. Eivätkö tehtävän annon tehneet ohjausryhmän jäsenet todellakaan ole tietoisia siitä että nyt esitetyn kaltaisella keskittämisellä ei ole missään onnistuttu saamaan eri alat yhdistävää toiminnallista kokonaisuutta, saati taloudellista säästöä.

Eikö ole ollut tiedossa se, että konserttiin menijät eivät tahdo nähdä taidenäyttelyjä, saati asioida kirjastossa ja päinvastoin.

Olen saanut tästä omakohtaista kokemusta toimiessani yhden elämäntyön verran sekä museonäyttelyiden ammattilaisena että konserttimusiikin luottamustehtävissä, esiintyjänä lavalla kuin kuulijana sadoissa konserteissa Euroopan konserttitaloissa.

Eikö siis muisteta/tiedetä sitä, miten kävi ihan samanlaiselle taiteiden yhdistymiskokeilulle 1970-luvulla Lontoon Barbican -centerissä tai vaikka Suomen Kansallisoopperaa suunniteltaessa. Kansallisoopperan rakennuskokonaisuuteen oli aluksi tarkoitus ympätä Rakennustaiteen museo, Taideteollisuusmuseo, sekä suuri vaihtuvien näyttelyiden tila, kunnes luottamusmiehille huomautettiin, ettei museotoiminnoilla ole oopperan kanssa yhtään mitään toistensa kanssa tekemistä, eikä tämmöisiin kustannuksiin kerralla rahaa löydy.

Kun Jyväskylään puuhattiin kulttuurimyönteisen ja viisaan kaupunginjohtaja Kettusen aikana arkkitehtikilpailun tuloksena konserttitaloa kulmittain teatteriamme, liitettiin hankkeeseen massiiviset tilat taidemuseolle.

Liian suuri kakunpala kerrallaan haukattavaksi tukehdutti koko hankkeen.

 

Harhaisen yhdistämiskuvitelman yksi kummallisuus on vielä sekin että erinomaisesti nykyisissä tiloissaan toimiva Käsityön museo ja arkkitehtoonisesti upea kaupunginkirjasto haluttaisiin myös Kulttuurimonumentin osaksi. Miksi ihmeessä, kun ei ole voitu osoittaa edes taloudellisia etuja muutoksesta?

Ohutta alan tuntemusta osoittaa, että arkkitehtien luonnostelemien havainnekuvien mukaan Kulttuurimonumentin arkipäiväiset toiminnot pysäyttäisivät keskikaupungin vilkkaimmilla kohdilla liikenteen aina silloin kun kaupunginorkesteri lähtee vierailulle ja palaa tai kun eri museot vaihtavat näyttelyitään.

Taidemuseoiden toiminnalliset vaatimukset taideteosten lastaamisesta suoraan suojatulle lastausillalle ovat kiristyneet, joten liikenteen tukkivista rekka-autoista lastia noukkivia trukkeja haarukassa keikkuvine miljoonalasteineen ei kaupunkiliikenteen sekaan enää päästetä.

Yksikään ulkomainen museo ei suostu tuomaan näyttelyään museoon, jossa ei ole suojattua lastaussiltaa. Sinfoniaorkesterin soittimien lastaus ei myöskään suosi altistusta räntäsateelle eikä olisi kadulla kulkevien ilona.

Koskaan ei saataisi Jyväskylään ulkomaista orkesterivierailua tällaisiin olosuhteisiin. Onkos tämmöistä tullut tuumattua.

 

Projektisuunnittelijalla oli esittää monia tilavaihtoehtoja, joita arviointiryhmä on arvoinut, vaan millaisin arvotuksin. Esittämäni konserttisalin kaikkein halvin vaihtoehto Lyseotalon hyödyntäminen, torpattiin sillä kun pidettiin muka tärkeämpänä saada tontille asuntoja kuin rakentaa konserttisalo Lyseotalon kylkeen. Arveluni vesitysehdotuksesta alkoi voimistua tämän argumentin kuulemisen jälkeen.

Minne oli unohdettu vuosikymmeniä tyhjillään ollut Cygnaeuksen kansakoulu ja pitkään puhuttu kansalaisopiston sijoittuminen siihen.

Sekin talo on joskus pakko peruskorjata. Etteivät vaan keskustan asuntorakentamisen ylimitoitetut haahuilut uhkaisi sitäkin tonttia.

 

Kovin ikävää on joutua kyseenalaistamaan hanketta alalla, jota kaikkein enimmin haluaisi edistää. Eikö olisi järkevintä puhaltaa peli poikki ja toteuttaa sivistysalan tilojen parantaminen yksi hanke kerrallaan ja aloittaa se konserttitalon rakentamisesta taloudellisesti mahdollisella tavalla.

Erkki Fredrikson

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Raideinvestoinnit ovat nyt järkeviä

”Kolmatta tietä” ei ole eikä tule!

Lupaukset on pidettävä ja hinnankorotukset peruttava

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Viesti oppilasarvioinnista kulki sinne minne pitikin

Lyhyet

Yhteistyö vai kilpailu?

On hienoa, että numeroarviointi aikaistuu

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.