Kesä ja pesäpallo - lyötävän hyvä pari

1970- ja 80-luvuilla tietokonepelit ja tv-ohjelmat eivät olleet ensisijainen vaihtoehto, kun Köhniön tyttö koulun jälkeen ja kesälomalla vietti vapaa-aikaansa. Puoleensa kutsui Köyhänpellon hiekkakenttä. Mailat olivat puusta, pallot likaisia, räpylässä reikiä ja reitit pesille jalalla piirretty.

Joukkueetkin kasattiin paikalle osuneista: oli ukkoa ja akkaa, pitkää ja pätkää, nuorta ja vanhaa. Ne jotka eivät pelanneet, jäivät kannustamaan. Molempia joukkueita tietenkin. Jos joukkueista löytyi vajetta, pyydettiin pientareelta joku. Koirat päivystivät hukkapalloja. Joku taisi peleissä rakastuakin - ainakin yhden vuoroparin ajaksi. Moni teki paluuta lajin pariin aina uudestaan, välillä katsomoon ja välillä kentälle.

Mitä sitten tapahtui? Köhniön tyttö unohti pesäpallon 20 vuodeksi kunnes kiinnostus lajiin virisi uudestaan. Kun pääsin jälleen kokeilemaan pesistä, tein pikahavaintoja: Maila oli laihtunut, sillä oli vaikeampi osua pienetyneeseen palloon. Räpylän suuaukko oli kutistunut, eikä se itseohjautunut pallon eteen kuten ennen.

Ulkokentän pesien välimatkat olivat kasvaneet ja kolmosella koti-ikävää potiessa hengästyminen alkoi ennen pesästä irtautumista. Lautaskammo, mailakammo ja räpyläkammo - ne kaikki tulivat tutuiksi yhden pelin aikana. Samoin valtava lihassärky pelin jälkeen.

Mutta pelistä jäi parhaiten mieleeni mahtavan hyvä tunnelma. Oli asia mikä ei ollut muuttunut: pesispelin positiivinen meininki! Pelissä unohtuivat tittelit. Kavereita kannustettiin: onnistumisista iloittiin ja tappioista opittiin.

Seuraan hyvillä mielin jyväskyläläistä pesäpalloa. Pesäpallo on perinteikäs ja vahvasti maakunnallinen laji, joka sopii kaikille parrankasvun tilasta riippumatta. Pesäpallo on myös upea sosiaalinen laji - Hippoksella voi törmätä sukulaisiin, nähdä vanhoja koulu- tai työkavereita, tai heittäytyä mielenkiintoiseen keskusteluun ventovieraan kanssa. Eikä maksa paljon.

Pesäpallo on mitä parasta penkkiurheilua, nimensä mukaisesti: Ottelun eläytymisestä saa parhaimmillaan räpsäkän lihaskivun kylkiäisiksi. Kiitos siitäkin!

KIRSI HEISKANEN Jyväskylä, Vesanka

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.