Keski-Suomessa toimitaan lähes joka ilmansuuntaan

Mikko

Vielä pari vuotta sitten Keski-Suomi oli maantieteellisesti terveydenhuollon ja viranomaisyhteistyön kannalta yhtenäinen alue. Sitten alkoi tapahtua. Jämsä ja Kuhmoinen liittyivät Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin.

Jäljelle jäi 250 000 asukkaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kuuluu Kysin erityisvastuualueeseen.

Kys-erva-alueeseen kuuluu lisäksi Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Itä-Savon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirit.

Vuoden 2014 alusta Keski-Suomen ja Pirkanmaan poliisilaitokset yhdistyivät yhdeksi Sisä-Suomen poliisilaitokseksi.

Nyt Keski-Suomen hätäkeskus yhdistyy Pohjanmaan hätäkeskukseksi, joka sijaitsee Vaasassa.

Keski-Suomi kuuluu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon, johon kuluu myös Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pirkanmaa.

Aluehallintoviraston tehtäviä on muun muassa poikkeusolojen koordinointi eri viranomaisten kanssa. Pelastuslaitos sentään on edelleen maantieteellisesti koko maakuntaa yhdistävä toimija.

Jos ajatellaan ilmansuuntia, niin viranomaiset Keski-Suomessa tekevät nyt yhteistyötä länteen Vaasaan hätäkeskuksen kanssa, itään Kuopioon Kysin erityisvastuualueen kanssa ja etelään Tampereelle Sisä-Suomen poliisilaitoksen kanssa.

Suomessa tuskin on yhtään toista aluetta, jossa viranomaisten toimialueet menevät näin maantieteellisesti eri suunnille.

On selvää, että kenelläkään ei ole ollut valtaa ja hyvää suunnitelmaa ohjata toimintaa niin, että eri viranomaisten alueet muodostaisivat laajoja yhtenäisiä kokonaisuuksia.

Käytännön viranomaisyhteistyössä rajat eivät aiheuta juurikaan ongelmia.

Paikallisesti Keski-Suomessa viranomaiset tekevät yhteistyötä hyvässä hengessä. Laajojen maantieteellisten alueiden toimijoiden kokoukset käydään pääsääntöisesti videoneuvotteluin, joten kokouskaupungilla ei enää ole merkitystä.

Eri suuntiin toimimisesta on myös hyötyä Keski-Suomelle. Tunnemme naapurimme lähes joka suuntaan.

Tämä näkyy hyötynä jokapäiväisessä yhteistyössä, jota tapahtuu raja-alueiden yli. Apua on helppo antaa ja saada.

Eri suuntiin tehtävän yhteistyön ansiosta on ollut myös mahdollista löytää parhaita mahdollisia toimintamalleja. Toimintamalleja on pyritty yhtenäistämään.

Tulevaisuudessa tulemme näkemään vielä nykyistä suurempia hallinnollisia alueita ja mahdollisesti eri viranomaisten laajoilla maantieteellisillä alueilla toimivia yhteisiä johtokeskuksia.

Keski-Suomen näkökulmasta katsottuna tavoitteena pitää olla kansallisesti mahdollisimman yhtenäiset toimintamallit, joten hallinnolliset tai johtokeskus aluejaot menettävät merkityksensä.

Lähivuosina viranomaiset saavat käyttöönsä yhteiset kansalliset tietojärjestelmät, joten hallinnolliset rajat menettävät edelleen merkitystään.

Kansallisen tietojärjestelmän ansiosta on odotettavissa, että pystytään parantamaan toiminnan laatua auttamisketjussa eri viranomaisten välillä.

Asiakkaan ja potilaan ei pitäisi havaita aluejakoja. Palvelun pitää olla mahdollisimman laadukasta ja samankaltaista riippumatta tapahtumapaikasta.

Kirjoittaja on ensihoidon ylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Pakkia parkkihallille

Jyväskylä ansaitsee kasvun

Lyhyet

Lyhyet

Tarton rauhasta 100 vuotta

Lyhyet

Mielipide: Suomen tulevaisuus nojaa osaamiseen

Hyvinvointivaltion tulevaisuus

Lyhyet 24.5.

Lyhyet 24.5.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.