Keski-Suomi on yrittävä maakunta

Keski-Suomi on valtakunnan maakuntien joukossa eheä ja selkeä kokonaisuus. Eri aikoina maakuntamme on saanut ulkoapäin katsottuna oman identiteetin.

Samastuimme pitkään metsäteollisuuteen, mutta tänään maakunta on varsin erilainen. Opiskelukaupunkina Jyväskylän ja osin myös koko Keski-Suomen merkitys valtakunnassa on vahvistunut ja nykyvaatimuksiin on vastattu. Tästä kuuluu kiitos koulutuksen näkijöille ja tekijöille. Teollisen tuotannon osalta metallin suurten yksikköjen elinvoimaisuus ja kasvu on merkittävää mutta toimijoiden määrä ei ole merkittävästi kasvanut.

Maakunnan elinkeinoelämässä yritysten määrä on kasvanut huomattavasti. Yrityskanta on monipuolistunut, samalla yrityskoko on keskimääräisesti pienentynyt. Keski-Suomi on tänään pienten yritysten maakunta. Yli 10 000:sta yrityksestä on pieniä ja keskisuuria 99,8 prosenttia.

Taustalla on kohonnut yrittämisen henki ja uskallus. Maakunnassa sitä on tietoisesti kohotettu esimerkiksi Y4 -ajatusmallilla. Valtaosa aloittaneista yrityksistä on perheen tai yhden ihmisen alkuun laittamia. Yrityksen perustaminen pohjautuu useimmiten ammattiosaamiseen omalla vahvuusalueella. Aloittavilla pienillä yrittäjillä on kova kynnys siirtyä työnantajayrittäjäksi, vaikka ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen yrittäjä voikin saada joitakin valtion tukia.

Pienet yritykset työllistävät

Olennaisin asia on uudet työpaikat. Viime vuosina työpaikat ovat syntyneet pääsääntöisesti pieniin yrityksiin.

Toinen merkittävä asia on, että pienet yritykset eivät ole olleet ensimmäisinä voimakkaasti irtisanomassa tai lomauttamassa työntekijöitään, vaan yrittäjät pyrkivät pitämään heidät töissä. Pienille yrityksille työntekijät eivät ole numeroita vaan ihmisiä jotka ovat mukana "työn tekemisen perheessä" ja sidos on paljon vahvempi.

Maakuntalehdessä on herätetty kysymyksiä etujärjestöjen toimintojen sijainnista maakunnassa. Yrityskantaan nähden täällä toimivia järjestöjä on varsin paljon ja yritykset ovat hyvin järjestäytyneet. Suomen Yrittäjiin kuuluu toimivista yrityksistä yli puolet alueellisen järjestelmän kautta: paikallisyhdistyksien jäseniä maakunnassa on yli 3 400 yritystä yksinyrittäjistä yli 200 henkeä työllistäviin yrityksiin.

Toinen merkittävä Suomen Yrittäjien jäsenkanta koostuu sen toimialajärjestöistä. Niiden kautta SY:n jäseniä maakunnassamme on yli 1 500 yritystä. Toimialajärjestöihin kuuluu myös järjestöjä, jotka ovat työehtosopijaosapuolia palkka- ja työsuhdeneuvotteluissa. Tämä usein ehkä tarkoitushakuisesti unohdetaan keskustelussa keskusliittojen edustavuudesta.

Työ maakunnan yritysten ja maakunnan kehittämiseksi on varmasti tehokkaampaa ja tuloksellisempaa maakunnan sisältä kuin ulkopuolelta, siitä olen aivan samaa mieltä. Maakunnallisuus on arvo Keski-Suomen Yrittäjille mutta se arvo nousee ennen kaikkea paikallisyhdistyksistä. Suomen Yrittäjät kattojärjestönä ei ole ainoastaan maakunnallisesti vaan pieneltä kuntatasolta asti mukana yrittäjän ja yhteiskunnan arjessa. Millään muulla elinkeinojärjestöllä ei ole jokaiseen kuntaan ulottuvaa toimivaa organisaatiota.

Elinkeinoelämä elää vahvasti ajassa. Heijastumat vaikuttavat järjestöjen tehtäväkentissä niin työntekijäjärjestöissä kuin yrityselämän järjestöissä. Tupo-järjestelmän tultua tiensä päähän jaottelu työnantajajärjestöjen kesken on menettänyt merkityksensä. Elinkeinoelämän järjestöt eivät tupopöydällä voi enää nostaa omaa asemaansa muita merkittävämmäksi. Työnantajajärjestöjä ei enää erikseen ole vaan ainoastaan erilaisia elinkeinoelämän etujärjestöjä.

Mielipidekirjoituksessa 9.1. todettiin, että hankemaailmassa elinkeinoelämän ja päättäjien yhteistyö koulutusyhteisöjen kanssa tuottaa tulosta. Pitää paikkansa, mutta Yritysten Taitava Keski-Suomi -hankkeen osalta mielipiteen ilmaisijataho ei voi ottaa hankkeesta kunniaa. Hankkeen taustavoimat ovat tässä pääosin TE -keskuksen EU-rahoitteisessa yhteistyöhankkeessa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja elinkeinoelämän järjestöistä Keski-Suomen Yrittäjien ohella Keski-Suomen Kauppakamari. Myös ammattikorkeakoulu, kunnat ja kehittämisyhtiöitä koko maakunnassa on hankkeen kumppaneina ja osarahoittajina.

Henkilöstöosaamisen kehittämistä edistävä Taitava Keski-Suomi -hanke ei voi osua parempaan ajankohtaan. Hanke on kiinnostanut poikkeuksellisen laajasti ja nyt kun toimihenkilöt on valittu ja he pääsevät työhönsä kiinni, saamme merkittävän hyödyn elinkeinojen kehittämiseksi maakunnassa. Haluan rohkaista yrittäjiä ottamaan yhteyttä hankkeen toteuttajiin. Yrityksissä on arjen yrittämiseen liittyviä, jopa hyvin pieniä kehittämistarpeita, joihin hankkeen kautta voi löytyä uusia keinoja ja ratkaisumalleja. Myös Jyväskylän yliopiston ja maakunnallisen yrittäjäjärjestön yhteistyö on siirtymässä yhä enemmän käytännön toiminnaksi. Toivon yhteistyölle löytyvän lisää muotoja ja merkityksiä.

Ajassa mukana eläminen ja vaikuttavuus on jäsenistölle keskeistä järjestötoiminnassa. Jäsenpalvelujen turvaaminen ja oikea mitoitus tarkistetaan varsinkin, jos jäsenten toimintaan kohdistuu uhkaa. Vahva yhteisö selviää paremmin talouden uhkatekijöistä. Yrittäjät ovat ennen kaikkea ihmisiä, perheitä joiden arkea ja yrittämisen mielekkyyttä mitataan myös inhimillisellä puolella, varsinkin silloin kun talousmaailman realiteetit astuvat synkkänä eteen usein jopa ilman yrittäjän omaa syytä.

Yrittäjän etujärjestön on voitava olla yrittäjän henkinen sparraaja ja tukija. Parhaiten se onnistuu yhteisöllisyydellä ja vertaistoiminnalla. Onko yleiselle pään alaspainamiselle tarvetta? Luetaan yhdessä myös onnistumisista - tehdään tulevaisuuden arkea. Ja hei, tavataan maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa - pääministerikin tulee sinne!

ESA JÄRVINEN puheenjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät ry Saarijärvi

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Loikkaukset väärin äänestäjiä kohtaan

Ilmastonmuutoksen saa kuriin vain kulutusta vähentämällä

Ei enää uusia tasaveroja, Jyväskylä!

Lyhyet 27.5.

Lyhyet 26.5.

Metsäteollisuuden talousmetsät eivät sovellu luontoretkeilijöille

Suomi on ilmastorikollinen

Luonnon hävityksen kauhu odottaa meitäkin Laukaassa

Onko masentunut ihminen sairas?

Lyhyet 25.5.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.