Keskitalo puolustaa ”saavutettuja etuja”

Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo arvostelee (Ksml 9.2.) uutta esitystä puolustusvoimien eettisestä kasvatuksesta. Hänen mukaansa lähtökohdaksi on otettu ns. negatiivinen uskonnonvapaus ja esityksen toimenpide-ehdotukset kaventaisivat varusmiesten vapautta harjoittaa uskontoa.

Termiä ”negatiivinen uskonnovapaus” käytetään akateemisessa kielessä erottelemaan erilaisia käytännön tapoja suhtautua uskonnon harjoittamiseen ja sen parina on ”positiivinen uskonnonvapaus”.

Positiivinen uskonnonvapaus tarkoittaa ihmisten vapautta julkisesti tunnustaa uskontoaan, rakentaa kirkkojaan ja moskeijoitaan ja levittää sanomaansa. Oikeusvaltiomme takaa nuo oikeudet ja uskonnon tunnustajat pitävät huolen omasta uskonnon harjoittamisestaan.

Negatiivinen uskonnonvapaus -käsite on perustuslaissa aivan yhtä tärkeä. Se takaa yksilölle vapauden olla kuulumatta uskontokuntaan, olla tunnustamatta mitään uskontoa ja vapautta ettei tarvitse osallistua uskonnonharjoittamiseen.

Keskitalon väite, että perustuslain uskonnonvapaus lähtisi vain positiivisesta uskonnonvapaudesta on hänen oma valitettavan yksipuolinen tulkintansa.

Uskonnonvapauteen kuuluu molemmat käsitteet ja ilman toista ei ole koko uskonnonvapautta. Negatiivinen uskonnonvapaus joutuu koetukselle kun esimerkiksi koulussa tai varusmiespalveluksessa on uskonnollista toimintaa.

Keskitalo esittää hartaustilaisuuksien ja myös uskonnollisen opetuksen säilyttämistä armeijassa. En ensiksikään oikein voi ymmärtää, että sivistysvaltiossa armeijan toiminta voisi tukeutua mihinkään uskonnolliseen ideologiaan.

Toisekseen hartaustilaisuuksien järjestämisessä ja uskonnollisessa opetuksessa ei varusmiehiltä kysytä heidän haluaan osallistua tilaisuuteen.

Varusmiespalveluksen pakolliset ja toteltavat asiat pitäisi koskea aivan muuta kuin henkilön omaa maailmankäsitystä, siis sitä josta meillä on lailla säädetty ajatuksen vapaus.

Vaatimus valtauskonnon harjoittamisesta yhteiskunnan ylläpitämissä instituutioissa törmää jatkuvasti moderniin yksilönvapauden ajatukseen. Uskonnonharjoittamisen puolustajat näyttävät nimeävän – kuten Keskitalokin – useita vihollisia, jotka muka murentavat meidän kaikkien yhteistä kulttuuriamme.

Tämä ajattelutapa on läheistä sukua ajatukselle torjua kaikki meille ”vieras ja tänne kuulumaton”. Lisäksi uskonnottomuus on hänen mielestään (vieras) ideologia, jota ”kristityt ja muslimivarusmiehet ovat vaarassa joutua harjoittamaan”. Ajatus, että joutuisi uskomaan uskonnottomuuteen – siis siihen että ei usko – on vähintäänkin absurdi ajatus.

Uskonnottomuuden markkinoinnin syntipukeiksi Keskitalo nimeää vapaa-ajattelijat, taistelevan ateismin ja uusateistit, kertomatta kuitenkaan keitä he nyt oikeastaan ovat. Syntipukkien nimeämisellä luodaan lukijalle kuva erillisestä joukosta, joka ei ole me.

Keskitalo unohtaa, että uusissa kyselyissä ja tutkimuksissa enää selvä vähemmistö suomalaista uskoo kristilliseen jumalaan ja lähes neljännes ei edes kuulu mihinkään uskontokuntaan. Tähän uskonnollisessa mielessä maallistuneeseen kansaan kuuluu meistä nekin, jotka haluavat turvata lain säätämän uskonnon ja mielipiteenvapauden.

Yhteiskunnan ylläpitämien instituutioiden tulee olla uskonnollisesti riippumattomia ja niiden toiminta tulee järjestää demokraattisesti yhteiskunnan muutosten ja tarpeiden mukaan. Toivottavasti yhä enemmän ihmisoikeuksia ja mielipiteenvapautta kunnioittaen.

Risto Rönnberg

rehtori

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Jyväskylän joukkoliikenne edullisemmaksi

Lyhyet

Suomen rahanpesulaki kaipaa pikaista remonttia

Syyttäjälaitosta pitikin uudistaa

Lyhyet

Lyhyet: Kierrätys- ja uusiutuvat luonnonvarat on pop in! Missä viipyy puukorinenauto, fillareita on jo?

Mielipide: Jyväskylä kehittyy – vai kehittyykö?

Mielipide: Rapautuuko lukion yleissivistävyys?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.