Kestävää kasvua biotaloudesta

Biotaloudesta odotetaan fossiilitalouden jälkeen talouden uutta aaltoa.

Suomen biotalouden tuotos on yli 60 miljardia euroa vuodessa, se työllistää suoraan yli 300 000 henkeä ja biotalouden viennin arvo on yli 14 miljardia euroa.

Kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä nostaa Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon ja synnyttää 100 000 uutta työpaikkaa. Biotalouden kasvutavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 4 prosentin vuotuista kasvua, mikä on kunnianhimoista mutta ei mahdotonta.

Suomen biotaloudesta yli puolet on metsiin perustuvaa biotaloutta. Hyväkuntoiset ja kasvavat metsävaramme muodostavat perustan biotalouden kehittämiselle.

Suomessa on perinteisestä metsä-, energia- ja kemianteollisuudesta kehittymässä uudenlainen klusteri, missä integroidusti samoissa laitoksissa jalostetaan puusta sellua, pakkausmateriaaleja ja paperia, energiaa, liikennepolttoaineita ja erilaisia kemikaaleja.

Tästä kehityksestä on hyvänä ajankohtaisena esimerkkinä Metsä Fibren Äänekoskelle suunnittelema biotuotetehdas, jossa uuden sellutehtaan ympärille suunnitellaan sen sivuvirtojen jalostukseen perustuvaa teollista ekosysteemiä.

Tarjolla on tuhannen taalan paikka keskisuomalaisille innovatiivisille yrityksille kehittää uusia tuotteita ja liiketoimintamalleja.

Noin kaksi kolmasosaa Suomen uusiutuvasta energiasta tuotetaan metsäteollisuuden prosesseihin liittyen. Noin kolmasosa kemianteollisuuden yrityksistä käyttää biopohjaisia raaka-aineita ja niiden käyttö on kasvussa. Suomessa valmistetaan liikennepolttoaineita sekä puu- että muista jätteistä.

Puun käyttö urbaanissa ja teollisessa rakentamisessa on Suomessa selvässä kasvussa. Kuokkalaan valmistunut 8-kerroksinen kerrostalo ilmentää puurakentamisen uutta tulemista.

Puuta sisältävä rakennettu ympäristö lisää tutkitusti ihmisen hyvinvointia, ja puurakentamisella voidaan saavuttaa 15–30 prosenttia tavanomaista pienempi hiilijalanjälki.

Maatalouden ja elintarviketeollisuuden, eli agrobiotalouden merkitys on myös huomattava. Agrobiotalous työllistää noin 40 prosenttia Suomen biotalouden työllisistä.

Biotalouden kehitys avaa uusia mahdollisuuksia ruokajärjestelmän kehittämiselle, uudelle liiketoiminnalle ja viennille. Energia- ja kemianteollisuudessa syntyy uutta liiketoimintaa hyödyntämällä ruokajärjestelmien suljettuja kiertoja, biojalosteita sekä kotieläintuotannon sivuvirtoja ja peltobiomassoja.

Hajautetuilla resurssitehokkailla biotalouden ratkaisuilla on mahdollista parantaa alueellista energia- ja ravinneomavaraisuutta sekä edistää energia- ja materiaalitehokkuutta.

Biotalouden palveluiden, mukaan lukien luontomatkailu työllistävä vaikutus on merkittävä. Palveluilla nähdään kasvava rooli biotalouden uusissa arvoketjuissa.

Valtioneuvosto on suunnannut rahallisia resursseja biotalouteen Suomen Teollisuussijoituksen, Tekesin, Finnveran ja Team Finlandin kautta sekä uusiutuvan energian investointeihin.

TEKESin hallinnoiman INKA-ohjelman tarkoituksena on vauhdittaa houkuttelevien innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen ja kokeiluhankkeiden käynnistymistä, joilla nopeutetaan uusien ratkaisujen kaupallistumista ja liiketoimintojen luomista. Yksi valituista teemoista on biotalous, josta vastuussa on Joensuun kaupunkiseutu kumppaneinaan Jyväskylä ja Seinäjoki.

Finpro on käynnistämässä biotalouden kasvuohjelmaa. Kasvuohjelmalla edistetään biotaloustuotteiden, -laitteiden ja – palveluiden vientiä kansainvälisille markkinoille ja ulkomaisia investointeja Suomeen.

Suomi on jo nyt merkittävä biotalousmaa. Runsaiden uusiutuvien luonnonvarojensa, korkeatasoisen osaamisensa ja teollisten vahvuuksiensa ansiosta Suomella on erinomaiset edellytykset olla biotalouden edelläkävijä maailmassa ja samalla parantaa Suomen taloutta ja työllisyyttä sekä suomalaisten hyvinvointia.

Tarvitsemme myös kansallisella tasolla edelläkävijöitä. Keski-Suomi on vahvasti profiloitunut biotalousmaakuntana ja nyt olisi tarjolla paikka eturiviin.

Lauri Ihalainen

työministeri (sd.)

Helsinki / Pihtipudas

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Punamultabudjetti kasvattaa ostovoimaa

Vastuu ja politiikka

Todistusvalinta ei vanhoja ylioppilaita muistele

Halpatyö kelpaa – ja silti sitä voi surutta moittia

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.