Keurusseudun kunnallista itsehallintoa 150 vuotta

Maalaiskuntien kunnallishallinnon 150-vuotisjuhlapäivän juuret liittyvät kunnallisasetuksen vahvistamispäivään 6.2.1865, jolloin niille annettiin oikeus perustaa kunnallishallinto. Sitä ennen seurakunnat vastasivat alueensa hallinnosta.

Kaupunkien hallinto on vuosisatoja vanhempi. Ennen maalaiskuntien kunnallisasetuksen antamista oli Jyväskylä saanut kaupunkioikeudet vuonna 1837. Muutamat Keski-Suomen kauppalat ja kunnat saivat kaupunkioikeudet 1970-luvulla tai kuten Keuruu vuodesta 1986.

Keski-Suomessa oli kunnallisen itsehallinnon alkaessa kahdeksan itsenäistä seurakuntaa. Itsenäisten kuntien ja seurakuntien perustamispäätöksiä syntyi vuosina 1867–1868. Ruoveden kirkkopitäjästä irtautunut Keuruu sai vuonna 1628 ensimmäisen papin. Siitä ajankohdasta katsotaan perustetuksi Keuruun seurakunta.

Multian kappeliseurakunta sai itsenäisen seurakunnan oikeudet vuonna 1872. Sitä ennen Multia oli valmistellut asetuksen mukaista itsenäistymistä. Oman kunnallishallintonsa se sai vuodesta 1868.

Keski-Suomen maalaiskunnissa siirtymäkausi kunnalliseen itsehallintoon oli suora jatkumo seurakuntahallinnosta. Niin edettiin pappien johdossa useissa maalaiskunnissa aina 1800-luvun lopulle. Käytänne ei ole Keuruulla muuttunut; seurakunnan pappi on johtanut Keuruuta – muutaman vuoden poikkeusta lukuun ottamatta – valtuuston puheenjohtajana vuodesta 1993.

Käräjähallinnossa Keuruun alue muodosti itsenäisen hallintoalueen vuonna 1776. Samasta vuodesta kunta liitettiin Vaasan lääniin.

Keski-Suomen läänin perustaminen ja toiminnan aloittamien vuonna 1960 oli väliaikainen ratkaisu; Länsi-Suomen lääniin ja sen pääpaikkaan Turkuun palattiin takaisin 1997, josta 220 vuotta aikaisemmin oltiin irtauduttu. Sekin osoittautui väliaikaiseksi ratkaisuksi; läänit lakkautettiin.

Vuoden 1865 kunnallisasetus loi laillisen perustan maalaiskuntien kunnallishallinnolle ja erotti ne seurakunnan hallinnosta. Kuntakokouksien äänioikeus oli kunnan jäsenelle, joka oli: hyvämaineinen Suomen kansalainen, velvollinen maksamaan kunnalle veroa, ei ollut isännyyden alainen ja ei voitu pitää joutolaisena. Äänioikeus oli myös yhtiöillä.

Talollisista ja muutamasta käsityöläisestä koostunut kunnanvaltuustokin valittiin Keuruulla. Äänimäärät unohtuivat laskea, eikä kuvernööriltä saatu vahvistusta.

Kun valtuuston valintaa ei saatu hyväksytyksi, kuntakokoukset linjasivat kunnan toimintaa monissa kunnissa aina itsenäisyyden alkuvuosiin. Kunnallislautakuntakunnan työskentelyä ja päätöksien kirjaamista varten Keuruulla oli hankittu pöytäkirja vuonna 1868, mutta vasta 1880-luvulla siitä löytyi päätöksien kirjauksia.

Keuruulla esimiehet vaihtuivat. Multialla taasen oli onnistuttu saamaan esimieheksi talollinen (valtiopäivämies) Kustaa Raitanen, joka hoiti tehtävää vuodet 1868–1892.

Itsehallinnon ensimmäiset vuodet olivat nälkävuosia. Vuonna 1867 oli käsittämättömän kylmä kesä; Keurusselkä vapautui jäistä vasta 18.6.

Katovuosia oli ollut edeltävinä vuosinakin. Niissä oloissa kunnan ja seurakunnan sekä kaikkien kuntalaisten toimet keskittyivät hädänalaisten ihmisten auttamiseen ja selviytymiseen.

Nälkään ja tauteihin kuoli vuoden 1868 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Pihlajavedellä 1 125 asukkaasta 120 ja Keuruulla 5 719 asukkaasta 357. Multialla kuolleisuus ylitti hienoisesti maan keskiarvon ollen 8,1 %, 181 kuollutta.

Keuruun kunnanvaltuuston toiminta saatiin kahden vuoden valituskierteen johdosta laillistettua vuoden 1909 alussa. Vuonna 1917 säädetty kunnallislaki oli seuraava askel. Siitä kahden vuoden sisällä kunnat saivat demokraattisesti valitut kunnanvaltuustot.

Keuruun kunta sai 1917 kunnankirjurista ensimmäisen hallinnollisen virkamiehensä. Kunnallislain tarkistus antoi vuoden 1949 alusta oikeuden perustaa kunnanjohtajan viran ja sitä oikeutta käytettiin Keuruulla. Ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi tuli silloin kunnankirjurin virassa ollut Toivo Puro. Kunnanjohtajaratkaisut laki pakotti perustamaan viimeistään vuonna 1977.

Vuonna 1883 valmistui Hämeenlinna–Vaasa rataosuus ja Haapamäki–Jyväskylä 1897. VR työllisti parhaimmillaan Haapamäellä 683 henkilöä.

Rautatieyhteys toi uusia asukkaita Haapamäelle ja Keuruulle. Itsenäisyyden alkuaikojen muuttoliike keskittyi naapurikuntiin.

Keuruusta on viime vuosikymmeninä tullut muuttotappiokunta, koska elinkeinojen rakennemuutos on tyhjentänyt maaseudun. Pihlajaveden vuoden 1969 kuntaliitos toi Keuruulle 1 744 lisäasukasta.

Maakuntakeskukset ja pääkaupunki lähiympäristökuntineen ovat imeneet Keski-Suomen maaseutumaisten kuntien asukkaita.

Itsenäisenä kaupunkina Keuruun elinvoimaisuus on hyvä. Seurakunnan syntymästä kaupungin palvelurakenne on vuosisatojen saatossa kehittynyt hyvin ja kestää kriittisen arvioinnin, vaikka valtion sadat työpaikat ovat lähes tyystiin menetetty. Itsenäisenä on hyvä jatkaa, eikä Keuruun kaupungilla ole kuntaliitoksiin pakottavaa tarvetta.

Olli Haapanen

Keuruu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lasten oikeus sosiaalityöntekijään

Keskustan kupla

Lyhyet

Potilas ensin, entä henkilökunta?

Lyhyet

Onko Peukkula Jyväskylän oma tyyli?

Odotetaan nyt tuloksia ensin!

Lyhyet

Nova – kallis kulissi?

Suomessa pankki voittaa aina

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.