Kielten, kulttuurien ja erilaisten maailmankuvien aalloilla

Silmiini kantautui presidentti Sauli Niinistön Etiopian-vierailun uutinen (Yle 17.10.). Afrikkalainen arki on jäänyt tuntemattomaksi monelle eurooppalaiselle – myös Niinistölle.

Presidentti ehti saada ainoan kosketuksensa etiopialaiseen arkeen vieraillessaan koulussa, jonka oppilaina on paljon erityislapsia ja joille kaikille opetetaan viittomakieltä. Niinistön mukaan kouluvierailu oli hänen koko matkansa sykähdyttävin hetki.

 

Uutinen oli tervetullut tänne pohjoiseen saakka. Olen itse ollut Etiopiassa opiskelijavaihdossa viisi kuukautta.

Pääsin tutustumaan paikalliseen viittomakieliseen yhteisöön, joka oli verrattain suuri ja lämminsydäminen.

Suomalaista viittomakieltä äidinkielenäni käyttävänä opin perusteita etiopialaisesta viittomakielestä, joka eroaa suuresti suomalaisesta.

Paikalliseen kieleen ja kulttuuriin sopeutuminen onnistui parhaiten kohtaamalla etiopialaisia kouluissa ja eri tapahtumissa.

 

Matkaltani jäi erityisesti mieleen kielen monimuotoisuus. Mitä kieli sitten on?

Se on monimutkainen ja kiehtova järjestelmä, jonka avulla ihmiset muun muassa ilmaisevat ajatuksiaan ja tunteitaan. Kieltä tuotetaan ja vastaanotetaan käyttäen eri aistikanavia eli modaliteetteja. Kysymys voi olla esimerkiksi auditiivisesta (kuulo), kinesteettisestä (liike), taktiilisesta (tunto) tai visuaalisesta (näkö) modaliteetista.

Etiopiassa oli mukava havaita, kuinka monet kuulevatkin kuurojen ohella käyttävät käsiään vuorovaikutuksessa. Välillä kyse oli eleistä, välillä ihan viittomista. Etiopialaiset rakastavat ilmaisemista kehollaan, minkä sain omakohtaisesti kokea lukuisina hali- ja tanssituokioina.

En välttynyt myöskään kulttuuritörmäyksiltä. Ihmettelin tovin, miksi oli niin vaikeaa saada selkoa huomisen suunnitelmista.

Kyselyihini vastattiin usein ”God knows”. Jälkeenpäin oivalsin, etteivät etiopialaiset turhaan murehdi tulevaisuutta – eletään syklisesti tässä hetkessä.

 

Kulttuuritörmäyksiä käsitellään myös Espoon kaupunginteatterissa marraskuussa vielä pyörivässä Sanaton rakkaus -esityksessä, jonka viesti upeine näyttelijäsuorituksineen on vaikuttava.

Kuurojen ja kuulevien kulttuurit saattavat hyvinkin törmätä. Kaikkia sanoja ei voi pukea viittomiksi – eikä päinvastoin. Kuuroa ei voi muuttaa kuulevaksi, eikä kuulevaa syntymäkuuroksi. Mutta keskinäinen yhteys, luottamus ja kunnioitus ovat saavutettavissa, minkä Sanaton rakkaus osoittaa.

Näyttelijä Santeri Kinnunen oppi suomalaisen viittomakielen alkeet kuudessa kuukaudessa niin hyvin, että on hänen vaimonsa kertoman mukaan viittonut unissaankin.

Elokuvaohjaaja Selma Vilhunen kirjoittaa kolumnissaan (Yle 14.10.) etuoikeutetun asemasta ja tunteista. Jotta marginaaliryhmässä eläviä voisi ymmärtää paremmin, tulisi heidänkin näkyvyydelleen ja tunteilleen antaa tilaa. Toisin sanoen me kaikki voisimme kohdata toisiamme rohkeammin.

 

Yksikin pieni kohtaaminen tuttujen rajojen ulkopuolella, kuten Niinistön tapauksessa, voi avata uusia näkymiä kielestä, kulttuurista ja maailmankuvasta.

Juhana Salonen
kirjailija, projektitutkija
Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lasten hyvinvointi erilaistuu ja eriarvoistuu Suomessa

Outoa ja tahallista väärinymmärrystä

Suomen peruskoulun kohtalonkysymys

Lyhyet

Lyhyet

Jos historia ei opeta, se rankaisee

Missä viipyvät teot Keski-Suomelle?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.