Kiinni Euroopan verkkoihin

Henna

Virkkunen

Suomalaisille Euroopan unionissa kyse on ennen kaikkea ihmisten vapaasta liikkuvuudesta. Tätä piirrettä suomalaiset arvostivat henkilökohtaisesti vuoden takaisessa eurobarometrissä kaikkein eniten.

Ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus onkin yksi EU:n neljästä perusoikeudesta. Jotta tämä tärkeä tavoite voisi toteutua, tarvitaan toimivat yhteydet yli rajojen.

Nyt Eurooppa satsaakin aiempaa enemmän yhteisiin liikenneyhteyksiin, energiaverkkoihin ja digitaalisiin yhteyksiin.

Seuraaville vuosille EU-rahoitus näihin niin sanottuihin TEN-hankkeisiin (Trans-European Networks) on aiempaan nähden kolminkertaistettu.

Pääosa 33 miljardin potista tullaan suuntaamaan liikennehankkeisiin, ja erityisesti yhdeksään EU-tasolla määriteltyyn ydinverkkokäytävään, unionialueen liikenteen selkärankaan.

Suomeen näistä ulottuvat Skandinavia–Välimeri- sekä Pohjanmeri–Itämeri-ydinkäytävät. Tähän selkärankaan yhdistyy myös Suomelle tärkeä nelostie, jonka Suomen hallitus on sitoutunut kunnostamaan ydinverkkotasolle vuoteen 2030 mennessä.

Kiireellisimmiksi kohdiksi valtakunnallisesti meillä on määritelty nelostien Jyväskylän ja Äänekosken väli sekä Oulun ja Kemin väli. Molempien kustannusarvio on noin 300 miljoonaa euroa.

Komissio avasi liikenteen TEN-T-rahoitushaun tänä syksynä, ja jopa lähes puolet koko ohjelmakauden rahoista on tarkoitus jakaa helmikuussa.

Jotta Suomi pääsisi kiinni tähän nyt jaettavaan 12 miljardin rahoituspottiin, tarvittaisiin kansallisia päätöksiä liikennehankkeiden käynnistämisestä. EU-rahoitusta voidaan nimittäin hakea vain hankkeille, joiden käynnistämisestä ja rahoituksesta on tehty jo kansalliset päätökset. Ja näitä meillä ei nyt riittävästi ole.

Liian lyhytjänteinen liikennesuunnittelu uhkaakin muodostua EU-rahoituksen saamiseksi Suomen kansalliseksi pullonkaulaksi. Meillä liikennehankkeet on perinteisesti päätetty liikennepoliittisessa selonteossa yksi hallituskausi kerrallaan.

Näin ollen suurten hankkeiden rahoituspäätöksiä oltaisiin tekemässä aikaisintaan vuoden kuluttua, mikä TEN-rahoituksen saamisen kannalta on aivan liian myöhään.

Esimerkiksi Ruotsi laatii omat liikennesuunnitelmansa jopa kolmen hallituskauden aikajänteellä - ja sitoutuu myös hankkeiden rahoitukseen.

Ruotsilla on useiden miljardien edestä rahoituspäätöksen saaneita hankkeita, joihin voidaan hakea TEN-T-tukea. Suomella vastaavien hankkeiden määrä on huomattavasti vaatimattomampi.

Viime vuosina Ruotsi onkin saanut merkittävästi Suomea enemmän EU-rahoitusta liikennehankkeisiin. Osin tämä selittyy Etelä-Ruotsista Tanskaan suuntautuvilla rajat ylittävillä hankkeilla, mutta myös pitkäjänteisellä suunnittelulla, jonka ansiosta Ruotsi pystyy hakemaan EU-rahoitusta Suomea enemmän.

Suomessa uudistustarve on tunnistettu.

Liikenneministerin johtama parlamentaarinen työryhmä on pohtinut koko vuoden liikennehankkeiden pitkäjänteisemmän suunnittelun ja uusien rahoitusmallien mahdollisuuksia. Itsekin sain keväällä lyhyen liikenneministerin pestini aikana tuota työryhmää johtaa.

Toivottavaa on, että kansanedustajilta löytyy nyt rohkeutta uudistaa vanhoja toimintamalleja.

Se on koko Suomen liikenneväylien kehittämisen kannalta tarpeen, ja avaa meille kunnolliset mahdollisuudet myös eurooppalaiseen rahoitukseen.

Kirjoittaja on jyväskyläläinen europarlamentaarikko (kok.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kohtuuden pitää riittää – työelämässäkin

Lyhyet

Jyväsjärvi ja Rantaraitti ovat Jyväskylän keuhkot

Kulmuni on paras johtaja keskustalle

Lyhyet

Äänestäjien tahdosta viis

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.