Kiinteistökaupat parempaan valvontaan

Suomi tarvitsee lain Euroopan unionin ulkopuolella asuvien ja ulkomaalaisten yhteisöjen kiinteistöhankintojen valvonnasta. Tämä ei vaikeuttaisi lakeja kunnioittavien ulkomaisten yritysten toimintaa Suomessa. Liiketoimintaa on mahdollista harjoittaa vuokraamalla siihen tarvittavat alueet ja tilat.

Uudella lailla olisi vaikutuksia oikeuspolitiikkaan ja sisäiseen turvallisuuteen; se vahvistaisi kansallista turvallisuutta, edistäisi viranomaisten yhteistoimintaa kaikilla hallinnon aloilla ja torjuisi rikollisuutta. Elinkeinopolitiikkassa se vähentäisi rahanpesun ja harmaan talouden mahdollisuuksia sekä kasvattaisi verotuloja. EU-politiikkaa se yhtenäistäisi sekä kehittäisi sisäistä toimintakykyä. Ympäristöpolitiikassa se vähentäisi maallemme vieraiden toimintaperiaatteiden lisääntymistä kaavoituksessa ja rakentamisessa.

Kansanedustaja Suna Kymäläisen lakialoitteen soisi etenevän eduskunnassa. Aloite tähtää osaltaan näihin tavoitteisiin.

Julkisuudessa vellova keskustelu lähinnä venäläisten kiinteistöhankinnoista tuo esille lain tarpeellisuuden.

Kuntien päättäjät ja elinkeinoyhtiöt sekä maakuntien vaikuttajat ja ely-keskukset ovat kritiikittä nielleet suurelliset suunnitelmat ja lupaukset investoinneista ja työllistämisistä. Onpa tulijoille rakennettu kunnan kustannuksella infrastruktuuria, järjestelty EU-tukea ja oltu ymmärtäväisiä investointien siirtymisistä.

Lopputuloksena on ollut keskeneräisiä tai toteutumattomia hankkeita, saamattomia saatavia, monenkirjavia ongelmia muiden yrittäjien, naapurien ja luonnon kanssa.

Sotiemme veteraaneilta tuskin riittää ymmärtämystä sen isänmaan myyntiin, jota puolustaessaan 90 000 kansalaistamme uhrasi henkensä ja 200 000 haavoittui. Sen isänmaan, joka tuolloin menetti paljon, paljon muutakin kuin vain urheita kansalaisiaan.

Kunnillamme ei ole osaamista eikä työkaluja ostajatahojen taustojen ja tarkoitusperien varmistamiseksi. Saarijärvi on muun muassa kokenut osaamattomuutensa heittäytyessään vuonna 2008 mukaan ns. Ahvenlammen kiinteistökauppoihin.

Tämä siitä huolimatta, vaikka tammikuussa 2009 kaupungille jätettiin kansalaisadressi, jossa yli 1 000 kansalaista (yli 10% asukkaista) vastusti Ahvenlammin maalueiden myyntiä ulkomaalaisille. Keskisuomalaisen mielipidekyselyssä (4.3. 2009) 504:stä vastaajasta 82% vastusti maanmyyntiä ulkomaalaisille ja toisessa Keskisuomalaisen mielipidekyselyssä (14.1.2011) 1 588:sta vastaajasta 90 % vastusti maanmyyntiä venäläisille.

Saarijärvi ja Ahvenlammella kiinteistöään kaupannut yhtiö taustasäätiöineen ovat ”roikkuneet löysässä hirressä” jo vuosia. Valmista ei ole tullut. Kaupunginhallitus valtuutti 9.3.2009 kaupunginjohtajan neuvottelemaan ja purkamaan Saarijärven kaupungin sopimuksen ostajatahon kanssa. Sopimus tulisi saattaa julkisuuteen.

Turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviä näkökohtia ei ole syytä väheksyä. Missään tapauksessa kiinteistömyynnit eivät turvallisuutta lisää.

Hannu Luotola

Saarijärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

Äänestäjien tahdosta viis

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.